Olipahan taas. Duuniluuriin soittaa joku suomalaisesta kännykästä ja vastaan etunimellä, kuten tavallista. Puhuja kuulostaa kauniisti sanottuna rannikkopohjalaiselta tomaatinviljelijältä, joka puhuu, öö, sydösterbottenia. En tietty tajua hevonkuttua. Soittajan tilityksen jälkeen ilmoitan: "ursäkta mig, jag talar inte svenska". Jamppa on sit et ok, väärä numero. Suljen luurin ja työkaverit nauraa, ku ne tietää, että pärjään ihan ok ruotsilla (avokonttori).
Tuli mieleen, ku muinoin Närpeksessä ei meinannu onnistua grillihiilien osto kielimuurin takia :P
Notta pohojammaan kautta!