Meen, minne mun mentävä on
Eteen avautuu tuntematon
Pääsin jo yli sen,
painavan eilisen
Siirsin kallioita,
mursin muurit,
koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
poistin pilvet tieltä,
jotta valo löytyy
Oon vihdoinkin onnellinen
Varjoon, enää mä kurkota en
Taakseni talvi jää
Voin elää, hengittää
Siirsin kallioita,
mursin muurit,
koska tiesin, että täytyy
Kielsin kohtaloita,
poistin pilvet tieltä,
jotta valo löytyy
Kaikkeni mä annoin,
itselleni vannoin
Taakkaa jota kannoin,
mä en raahaa enää koskaan
Kuljin umpikujaa,
miettimättä lujaa,
kunnes päätin,
etten nojaa siihen,
mikä sortuu niskaan