Kannatti tulla Kitteelle! Näin mummomaisuutta, molempia isoveljiä, Saulin Hennaa, äitiä ja nyt istun kotona iskän luona.
Kaikkein paras tapahtuma: näin pikkuista mukeloa, awwwwsansaa... :""") Pidin sylissä, kutittelin ja ihastelin hymyä ja naurua. Voi, tämän kummitäti-ihmisen sydän suli taas! Eikä vauveli itkenyt kertaakaan. Enkä mie. Hyvä me!
Yhdessä päivässä tuli nähtyä kaikki nähtävyydet, joten ups, sittenkin jäi aikaa kouluhommien tekemiseen... O'ou!