Tuo ihmeellinen tila, yksi elämän pimentopuolen valtailmiöi-
tä, joka on pitänyt narrinaan tyhmiä ja viisaita, vääriä ja
vanhurskaita, nöyriä ja kopeita, ja jota vastaan asetettuina ih-
misten juhlallisimmat asenteet käyvät naurettaviksi. Jossa ih-
miset vissin rajan yli mentyään eivät enää ole puhtaita eivätkä
riettaita, he vain huohottaen toteuttavat jatkuvaa kohtaloket-
jua, kunnes hetken mentyä järki hymähtelyineen ja jaloine pää-
töksineen saa luvan koteutua. Niinkuin siivoja palatsin juh-
lan päätyttyä.