IRC-Galleria

juliag

juliag

херовая корова

Blogimerkintä

-

[Ei aihetta]Tiistai 11.05.2010 19:10

Kun pieninä kaaduimme asfalttiin nousimme aina ylös, pyyhimme
kätemme housuihin, emme pelänneet likaa vaan poika - ja
tyttöbakteereita. Ei tarvinnut esittää mitään vaan pystyi olemaan
oma itsensä. Suurin salaisuus minkä salasimme vanhemmilta oli
että poistuimme kotipihalta tai sanoimme ruman sanan. Tytöt ja
pojat leikkivät joskus keskenään, mutta eivät koskeneet toisiaan.
Kavereiden kanssa suunniteltiin yhdessä kuinka isoina muutetaan
samaan taloon tai ollaan ikuisesti ystäviä. Mutta totuus on että kun
sanomme tämä kestää, sen voi korvata lauseella mikään ei ole ikuista.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.