IRC-Galleria

Tänään sitten otin hommaksi korjata linkit keräämästäni kasarivideolistasta. Useista kappaleista löysin videon toiselta käyttäjältä, joten vain muutamia videoita jäi löytymättä ja jätin ne odottamaan tulevia videolisäyksiä.

Tänään innostuin myös lukemaan omasta pikku sairaudestani, joka ei vielä minun menoa hiasta, mutta vanhemmalla... öhöm, siis reilusti vanhemmalla iällä se ehkä tulee elämää muuttamaan hieman, mutta voi olla myös muuttamatta, no aika näyttää. Kuitenkin tuo sairaudesta lukeminen on mulle aika hankalaa kun meinaa mennä taju. Sama juttuhan on jos pitää kaivaa neulalla tikkua sormesta tai ottaa verikoe, verikoe onnistuu hyvin taju tallella kunhan on makuuasennossa ja katsomatta itse toimenpidettä.

Aikoinaan opon tunneilla ja armeijan ensiavun luennoilla oli kans vaikea pysyä tajuissaan, mutta pystyn kyllä hyvin katsomaan telkusta esim. leikkausta ihan kevyesti, eikä veren näkeminen livenäkään aiheuta samaa. Ongelma on nimenomaan se että jos joku luennoi jostain tai luen itse jotain asiaan liittyvää, niin johan mies kalpenee. Muistan kun sairauteni todettiin ja lääkärisetä kertoi siitä, niin piti mennä makuuasentoon kuuntelemaan juttua. Pikkusisko ja äitini olivat samassa huoneessa kuulemassa samaa tarinaa, koska sairaus on myös heillä, mutta ei niillä tehny heikko kuunnella juttua. Hiukan noloa kun "raavas" mies ainoastaan pötköllään. No miehet ovatkin kuulemma useimmiten niitä jotka meinaavat pyörtyä esim. verikokeessa. Ei ole helppoa olla mies!