IRC-Galleria

Lauantaina kun olimme siellä Lapualla, niin meidän "isännät" vei perheemme Lapuan erittäin korkeeseen näkötorniin... Tiesin että meikäläisellä on jonkin sorttinen korkeanpaikankammo mutta en osannut kuvitellakaan että se olisi niin paha! kolmannella tasanteella jähmetyin paikalleni eikä kiipeäminen ollut kuin vassta alussa... Jalat tönkkönä kiipesin kuitenkin toisten kannustamana ylös asti, mutta reunalta en uskaltanut katsoa alas... Katri kyllä nautti näkymästä kuten kaikki muutkin paitsi MINÄ! alas tullessa jalat tärisi vielä enemmän kuin ylös kiivettäessä ja onnellinen olin kun pääsin alas! täytyy kuitenkin myöntää että ylpeä olin, kun voitin itseni ja pääsin sinne ylös!