Minä rakastan sinua, tiedän sen, se ei ole vain hetkisen huumaa. Se on nuotion hehku hiljainen, se on roihua polttavan kuumaa.
Se ei sammu, kun saapuvat hallayöt. Se ei kuole, kun maassa on routa, vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt ja se kestää, on sade tai pouta.
Minä rakastan sinua, katsohan, kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet. Joka päivä ne sinulle lahjoitan, jos kanssani matkaan lähdet.
Ja kun kuljemme painavin askelin, ja kun aika tuo murhetta tupaan. Pidän sinua kädestä hellemmin, yhä enemmän rakastaa lupaan.
Minä sinua rakastan silloinkin, jos me ehdimme vanhuuden ikään. Olet minulle edelleen suloisin, eikä lämpöä sammuta mikään. Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat taikka selkäsi kumaraan taipuu. Näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat, yhä mieleni haaveisiin vaipuu.