Oon miettiny tääl sitä kevättä, ku tapasimme
En voinu antaa mun sydäntä, mut sä varastit sen
On vartti elämäst menny, eikä taakka kevenny
Uskon vaa auliist, et eiköhän asiat viel selveenny
Eihän se niin sit menny, vaa vielki yksin
Oon puhaltanu sielun keuhkoistani, siks omal tielni yskin
Mut ylös alas matka jatkuu, puren huulta yhtee, koska tää paska sattuu
Mä tyrin hommat, just ku meinaan rakastuu
Liian vähän aikaa liian harvoin katson taakse
Liian vähän hyvii hetkii liian usein unohdan ne