IRC-Galleria

On se niin hienoa..ai että..Totuus siitä että aitoja ihmisiä on vaikea löytää on viimeinkin vaan uskottava..Kuinka raadollinen voikaan ihminen toiselle olla..kuinka onnistuneesti voi lähimmätkin ihmiset vetää roolin..vettää sen roolin niin hienosti loppuun asti..vaan kun vielä muistaisivat nämä ihmis rukat senkin että kaikki paska paljastuu jossain vaiheessa..Rehellisyys ja suoruus..mitä se on..Ei ainakaan mitään mitä minä olisin kohdannut..Se on sukupuuttoon kuoleva ominaisuus..Missä vaiheessa ihmisten jalostus kusi ja kunnolla? Heh heh..ei voi kun nauraa sille, että kuinka yksinkertaisina ihmiset toisiaan pitävät..Loppujen lopuksi kun kukaan ei ole sen ovelampi kun muutkaan..Toivon Niin täysin ja puhtaasti koko mustasta sydämestäni että ihmiset, jotka luulevat munkin olevan yksinkertainen ja sinisilmäinen, saavat ansionsa mukaan ja saavat kestää sen kaiken paskan minkä siemenet ovat itse kylväneet..Tahdon nauraa silloin ku nämä kieriskelevät kivussa ja säryssä..huonossa olossaan..Ihmiset hyvät..Ei maailma ole niin yksinkertainen..se pettää..

Hohhoijjaa..joo..en tiiä..alkaa vaan huumori loppumaan..miten perkeleessä mun pitää olla että ei tarvi alkaa vääntään kättä..perkeleen raivostuttavaa..kun ei taho olla veemäinen vaan ku enää ei jaksa ymmärtää kaikkia ja kuunnella samaa paskaa päivästä toiseen..hyvä tämä surun,ikävän ja kaipuun purkaminen kiukkuna..kun ei edes voi olla paha..ei kenellekkään..kukaan kun ei oo ansainnu mitään paskaa multa..alkaa vaan kiehuttamaan kaikki tää tunteiden ristiriita sisällä ja kohta alkaa kaikki paska valumaan yli..minäkin kun kuitenkin melko paljo jaksan ottaa näitä negatiivisia asioita vastaan,mutta minäkään en mikään pohjaton paskalaari oo..ehkä pitäis nukkua yön yli ja aurinko taas paistaisi pilviseltä taivaalta munkin elämään vaan kun ei vaan jaksaisi enää tätä..näin..tälläsenään..kun tietäiskin että mikä on parasta..olla oma kylmä ja vittumainen itsensä vai se toinen,mitään sanomaton tyhjä ihminen..

kaipaanhan minä..kaipaan paljon..vaan pitäisi jo ymmärtää että asiat on niin kuin ne on..ei oo mitään mahdollisuutta enää rakentaa jotain minkä on jo elänyt..ei mikään oo muuttunut..kuka tahtoo kiduttaa itseään ja toista tarkoituksella..roikkua kiinni vain kauniissa muistoissa ja hyvissä hetkissä..eihän se ollut koko totuus..ja valehtelisin itselleni jos sanoisin että se oli huono kokemus..sitä se ei ollut..se oli hyvää ja kaunista..se oli elämää..todellisuutta josta piti tulla vieläkin todellisempaa..mutta kaikellahan on aina kaksipuolta..ei ketään voi pakottaa nauttimaan elämästä..ei jos sitoutuminen ahdistaa..jos päivät toisen vierellä tuntuvat tuskalta..huoh..kai mulla sitten vain on sellainen vaikutus..Tarkoituksellahan en ketään ole pakottanut mihinkään..enkä tahdokkaan..Ja siltikin..onko mun vain parempi olla yksin..pitää ystävät lähellä ja elää heidän avullaan..hymyillä vaikka oikeasti pahaolo ahdistaa sisällä..hymyillä siksi kun muutkin hymyilevät..nauraa,nauraa vaikka kyyneleet pyrkisivät ulos..piilottaa se pahaolo..piilottaa koko totuus..

Miten saisi helpotettua elämää..jättää se elämättäkö? Onko tässä nyt enää järkeä..olla ja itkeä..itkeä iltaisin ikävää ja aamulla unohdusta..Onko olemassa ratkaisua joka antaa uuden valon elämään..Uuden toivonkipinän sydämeen..Onko olemassa oikeaa unohdusta vai pettääkö ihminen vain itseään..Vaikka kuinka yrittää jättää menneet taakse ja vakuutella itselleen ettei niitä tarvitse enää miettiä,tulee silti hetkiä joissa yllättää itsensä matkalta kaikkeen elettyyn..Kun vain voisi jatkaa ja olla miettimättä sellaisia asioita jotka alkaa ahdistamaan..Mikä paneekaan ihmisen käyttäytymään masokistin tavoin..kiduttamaan itseään tietäen että sattuu..Huoh..kai tämä joskus taas loppuu..vaan minä en koskaan unohda..

mitähän sitä tekis näin viikonloppuna..kirottuja nämä vapaa-ajat..olis helpompi palata arkeen..ei tarvisi miettiä näitä kaikkia asioita..toisaalta jos vetäisi pään täyteen ja nuokkuisi tiskillä tilaten lisää,vois aivot vaan levätä viinan huurteisessa koomassa..Mutta entäpä sitten seuraava päivä kun humala hellittää..tuleeko tuska entistä suurempana mieleen..huoh..Se on hienoa istua puhelin kädessä ja odottaa että se soisi..ei se soi..ehkäpä minä olen vain niin turtunut yksinäisyyteen että on helpompaa olla itse yksinään..omassa seurassa..omassa maailmassa..Katsotaan mihin sitä tämäkin päivä ajaa tämän epämääräsen olennon..

I gotta take a little time
A little time to think things over
I better read between the lines
In case I need it when I'm older

Now this mountain I must climb
Feels like a world upon my shoulders
through the clouds I see love shine
It keeps me warm as life grows colder

In my life there's been heartache and pain
I don't know if I can face it again
Can't stop now, I've traveled so far
To change this lonely life

I wanna know what love is
I want you to show me
I wanna feel what love is
I know you can show me

I'm gonna take a little time
A little time to look around me
I've got nowhere left to hide
It looks like love has finally found me

In my life there's been heartache and pain
I don't know if I can face it again
I can't stop now, I've traveled so far
To change this lonely life

I wanna know what love is
I want you to show me
I wanna feel what love is
I know you can show me

I wanna know what love is
I want you to show me
And I wanna feel, I want to feel what love is
And I know, I know you can show me

Let's talk about love
I wanna know what love is, the love that you feel inside
I want you to show me, and I'm feeling so much love
I wanna feel what love is, no, you just cannot hide
I know you can show me, yeah

I wanna know what love is, let's talk about love
I want you to show me, I wanna feel it too
I wanna feel what love is, I want to feel it too
And I know and I know, I know you can show me
Show me love is real, yeah
I wanna know what love is...




niinpä niin..huoh..




Must have been a week
since she drew the curtains down.
I don't know if it's night or day, and I don't care.

Our hope seem so bleak,
but she's pulling through somehow.
While I'm trembling in dismay, in despair.

I can see you're scared and tired of all this,
I can see the torment, the damage it has done.
Still we both know what the other alternative is,
not yet the only one...

The good moments are brief,
and there's nothing I can do
when it comes haunting her again and turns it worse.

She shivers like a leaf,
as the waves of pain heave through.
The ruthless bringer of the end, fierce, perverse.

I can see you're scared and tired of all this,
I can see the torment, the damage it has done.
Still we both know what the other alternative is,
not yet the only one...

Don't go yet, don't yet go
Not yet, my only one
Don't go yet, I can't let go
Not yet, my only one

Ei hellitä tämä olo..Kipukin vaan lisääntyy minkä jaksaa..huoh..miksi miksi miksi..kun en minä ole tehnyt mitään niin pahaa että ansaittisin tälläsen helvetin tuurin..huh huh..kuinka sitä voi luottaa enää kehenkään kun aina kuitenkin sydän särkyy uudestaan ja uudestaan..ne kaikki turhat lupaukset ja kaikki muukin..miksi ihmiset eivät vain voi olla lupaamatta asioita joita eivät voi pitää..Sen ainakin opin tässä että ihminen joka sanoo että ei koskaan tule satuttamaan, on se joka kaikista eniten repii..ja satuttaa..Minä kun luulin että tämä ihminen tiesi kuinka särkynyt ja riekaleina olin..kuinka paljon pahaa olin kestänyt..huoh..

On se niin helvetin hankalaa..Minä oon väsyny luottamaan..koska nyt se oli jo vaikeaa niin tämän jälkeen..huoh..niin tämän jälkeen jos tulee joskus tilanne jossa kysytään luottamusta on sitä turha multa vaatia..

miksi aina täytyy sotkea omat asiansa siihen malliin että sattuu niin paljon ja niin syvälle..Miksi ei vaan voi joskus antaa olla ja kestää kaikkea..Ei kukaan ole paha ihminen..ei ole olemassa vääriä ihmisiä..on ihmisiä jotka koskettavat enemmän kuin toiset..On ihmisiä jotka repivät sydämen kappaleiksi..mutta ei se tee ihmisestä pahaa..Aika parantaa haavat..niinhän väitetään..mutta minä oon liian täynnä..liian täynnä tätä kaikkea turhaa kipua tuskaa ja katkeruutta..katkeruutta omalle itselleni..miksi täytyy aina tuhota se kaikki pienikin hyvä elämästä..miksi ei voi antaa itsensä olla onnellinen..miksi teen virheitä..ja ajan kaikki hyvät ihmiset läheltä..miksi en anna koskettaa ja rakastaa..nautinko todella kivusta näin paljon..Taas on lopussa yksi jakso elämää..yksi ihana uni on eletty..On aika korjata se suoja ympärilläni..se joka murtui ja päästi taas ihmisen liian lähelle..niin lähelle että sattui kerran ja sattui liian lujaa..

Hei päiväkirja,tänään taas kävi niin
me liian sokeasti kai riideltiin.
Mun päiväkirja rakas,
mä ottaisin sen takas,
mut satuttaa noin lujaa saa ei haavaa vuotavaa.

Hei päiväkirja,tänään taas tein mä sen,
annoin tulla kaiken niin likaisen.
Hän mulle on niin tärkee,
mä menettää näin järkee
en toivois joskaan voinko koskaan ottaa opiksein?

[Chorus]
Mä vaikka kuinka päätän kerta tää on viimeinen,
mä tieni luokseen löydän,tiedän sen.
Vaikka tahtoisin,
ei lopu tää on matka kesken vieläkin.
Mä vaikka kuinka päätän kerta tää jää viimeiseen,
nää jalat luokseen vie kuin itsekseen.
sen kuinka tekisin
ja karman pyörän pysäyttäisin.

Hei päiväkirja kuka niin sanoikaan,
vain paineen alla timantit hiotaan.
Nyt voimaasi jo käytä
sä valoasi näytä
ja merkitys kun pimeys nyt pääsee valloilleen.

[Chorus]
Mä vaikka kuinka päätän kerta tää on viimeinen,
mä tieni luokseen löydän,tiedän sen.
Vaikka tahtoisin,
ei lopu tää on matka kesken vieläkin.
Mä vaikka kuinka päätän kerta tää jää viimeiseen,
nää jalat luokseen vie kuin itsekseen.
sen kuinka tekisin ja
ja karman pyörän pysäyttäisin.

(hei hei hei hei hei,hei hei hei hei hei)
[Mä vaikka kuinka päätän kerta tää on viimeinen]
Mä tieni luokseen löydän tiedän sen.
Vaikka tahtoisin
ei lopu tää on matka kesken vieläkin.
Mä vaikka kuinka päätän kerta tää jää viimeiseen,
nää jalat luokseen vie kuin itsekseen.
sen kuinka tekisin ja
ja karman pyörän pysäyttäisin.
(Hei hei hei hei hei)

Luulin kai hetken jo että olen löytänyt paikkani tässä elämässä..paikan jossa voin nauttia päivistä,hetkistä,läheisyydestä..paikan missä saan nukahtaa rakastuneena ja herätä uuteen päivään huomaten vain sen tunteen kasvaneen..Hetken jo luulin että löysin elämän josta pienenä tyttönä haaveilin..elämän josta vielä hetki sitten unelmoin..

Kuitenkin tuli se päivä ja heräsinkin tyhjyyteen..kyyneliin ja tuskaan..rikki revittyyn sydämeen..Sen jokaisen sirpaleen katkeraan ääneen..heräsin pois unesta..siitä kauniin todellisesta..

Nyt vain on enää minä ja maailmani..todellisen ruma yksinäisyys ja kalman kylmä syli..kuollut pieni sydämeni..


Minä todellakin rakastin..tai rakastan..se ei vain ole tarpeeksi minulle eikä sinulle..