IRC-Galleria

Tänään on ollut eka oikea kesäpäivä. Tai ainakin suomen mittakaavassa kesäpäivä. Itse olisin ottanut mielellään kaikki vaatteet pois, mutten kehdannut kun hullut saksalaiset kulki untuvatakit päällä, ainakin melkein.

Aiottiin tänään käydä Bonnissa päiväretki kun täällä ei sunnuntaisin oo kaupat auki eikä normaalisti mitään tekemistä. Päädyttiin kuitenkin Valtsun kanssa urheilumuseoon ihailemaan Schumacherin autoa ja jonkun nobodyn pelipaitaa. No, hyvät tyttöystävät tietenkin tukevat poikaystäviään niin hyvässä kuin pahassa, mielenkiintoisessa kuin tylsässäkin. Kun päästiin museosta, käveltiin taas Reinin rannassa ja syötiin itsemme kireiksi Wundertüteistä kermavaahdolla ja suklaakastikkeella. Sitten soitin äitille, että pitäisiköhän sen mennä tekemään lumityöt :)

Valtsu sanoo mua perheriippuvaiseksi kun soitan äitille joka päivä. Joskus saatan soittaa monestikin. Se on musta mukavaa, kun äiti aina juttelee mun kanssa kun se on selkänsä takia sairaslomalla. Isi aina suuttuu kun se on soittanut mulle vaikka kuinka pitkiä puheluita, hih! Näin myös meidän marsulapset ja Zorron yks ilta nettikamerassa!

Nyt kun kaikki tärkeimmät asiat viimeinkin on saatu toimimaan, tämä kaupunki alkaa näyttää entistä paremmalta. Edelleenkin kaikki asioiden hoitaminen on hidasta ja kankeaa mutta sitä ei onneksi tarvitse enää harrastaa kovin paljon. Olen tutustunut muutamiin ihmisiin, mutta en vielä omasta mielestäni tarpeeksi. Toisalta olen ollut täälä vasta 2 vaivaista viikkoa, ehkä niitä kavereita löytyy minullekin. Luin vaan jonkin tytön vaihtarikokemuksista suomi24-foorumilta ja se kertoi että ei ollut saanut kavereita kun ei ollut heti tutustunut! Minä tietysti näen tuollaisessa oman kohtaloni. Onneksi täällä on Valtsu, monta boksia Frendejä ja Mullan allaa!

On kuitenkin helppo uskoa, ettei täällä tutustu ihmisiin yhtä syvällisesti kuin omiin suomen-ystäviin. Vaikka kieliongelmia voi yrittää voittaa kaikenlaisilla kommunikaatiostrategioilla, on pitemmän päälle vaikeata luoda syvällisiä keskusteluja kun ainoa yhteinen kieli on saksa. Onneksi ainakin suurin osa vaihtareista puhuu englantia, mutta täällä on yllättävän monet muodostaneet tiiviit porukkansa jo vorsemesterinä eli silloin, kun täällä alkoivat ylimääräiset kielikurssit joskus helmikuussa. Välillä kaipaisi tosiaan ihan aitojo ystäviä joille voisi puhua selvällä oulun murteella.

Päivi punoi juonia Kölnin-matkan järjestämiseksi. Toivottavasti se emäntä raahaa ne luunsa tänne ja pian :) Kaikkien muidenkin ihanien ystävien osalta tällaisten juonien punominen on suotavaa!

Yksi selkeä kulttuuriero täällä on Suomeen verrattuna. Ihmiset täällä kävelevät yksinkertaisesti päälle. En tiedä, johtuuko se jostain suomalaisten suuresta tarpeestä fyysiseen välimatkaan, vai oko täällä joku koodi että kadulla suomalaisten tyttöjen on väistettävä muita. Tein jopa muutaman kerran kokeita, etten minäkään väistänyt ketään ja kolareitahan sellainen koe vain poiki. Väsyneenä rankan päivän jälkeen tekisi mieli huutaa että VITTUAKO JYRÄÄTTE PÄÄLLE mutten osaa sanoa sitä saksaksi :( :)

Olen oppinut omasta mielestäni saksaa jonkin verran. Tietenkin puhuminen on edelleen tosi vaikeaa ja hidasta, mutta saan kyllä yleensä sanottua ainakin jotain, ainakin jos saan hetken aikaa miettiä ja ehkä hetken aikaa selata sanakirjaa. Katsottiin eilen joku amerikkalainen saksalaisdubattu komedia seksisinkuista, jotka hinkkasivat itseään baarissa ja lauloivat: "Aah, dein penis ist so gross! Dein penis ist SO gross!", ja YMMÄRSIN aika paljonkin siitä elokuvasta. Kannatti ostaa telkkarikortti. Täällä näytetään välillä pätkiä Jerry Springer -showsta. Olisinpa Tuulia, katsoisin sitä aina.


No niin, heippa :D

E