IRC-Galleria

KAIKKI TEKEMÄTTÄ!!!!!!!

Kutsun teidän kaikki ystäväiseni synttärikemuihini huomenna illalla :) Erillistä kutsua ei tarvi odotella!

<3 Erika

ps. ei hulluille!
pps. tuo mukanasi jotain nyyttärinapsittavaa
ppps. ei tarvi ressata mistään lahjoista!

Ne on kylläsii, laiskoja, unisii
Ne lorvii hitaasti käytävii
Kiertää tonttii, aina samaa reittii
Hakee röökit, vie takas kaappii

Ne on lopettanu uutta jo ettii
Ne viitti enää ees miettii
Ne viitti kattoo enää peilii
Ne tuijottaa pelkästään seinii

Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Mitä sulta odotetaan
Ja meet ja meet ja meet ja meet ja meet
Ootko sä elossakaan
Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Mitä sulta odotetaan
Ja meet ja meet ja meet ja meet ja meet

Äijät sählää, ei ne mihinkään tähtää
Ulos säntää, vaikka satas räntää
Naama virneessä siellä ne vääntää
Päivästä päivään

Kaikki tuntuu vaikealta
Arki surkeelta, ankealta
Helpot asiatkin vaikealta
Tää ei tunnu enää oikealta

Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Mitä sulta odotetaan
Ja meet ja meet ja meet ja meet ja meet
Ootko sä elossakaan
Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Mitä sulta odotetaan
Ja meet ja meet ja meet ja meet ja meet

Sä vain teet minkä kerkeet
Otat vastaan kaikki ne haasteet
Joka suuntaan aina sä halkeet
Hyvä jos syömään kerkeet

Sä vain teet, sull on otteet ripeet
Sä teet, sul on kädet kipeet
Sä teet, sul on otteet ripeet
Sä lisäät liitteet ja vaihdat musteet

Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Me liikaa pelätää et tyritään
Sä vain meet ja meet ja meet ja meet ja meet
Muitten ehdoilla täällä me eletää
Sä vain teet ja teet ja teet ja teet ja teet
Nää robotit ei opi sitä koskaan
Sä vain meet ja meet ja meet ja meet ja meet
Ne ei opi sitä koskaa

...

Sä teet
Mitä sulta odotetaan
Sä teet
Ootko sä elossakaan
Sä teet
Ja mietit mitä ajatellaan
Sä teet
Kunnes sut kuopataan

Kiitos Oharille tästä unettomasta yöstä. Nyt on koostettu palautteet :)

- tee pedagogisen seminaarin essee, joka piti palauttaa 12.12.
- soita jollekin yläasteelle niinku äkkiä että saako niitä käyttää aineistona kandintyöhön
- ala kirjoittaa sitä saatanallista sutviesseetä 10 sivua
- palauta kokousraportti tilvikselle
- mene puheviestinnän tenttiin
- lue puheviestinnän tenttiin
- hommaa rumasana painokuntoon

Aivan järkyttävä urakka takana, samanmoinen edessä. Ehkä on pakko nukkua aina välillä.

äiti, en tahdo mennä kouluun!
(mutsi hei, mä tahdon uuden videon)

Eilinen ilta oli aivan huippu. Päivi tuli yövieraaksi! Yövierailu on täydellisen aliarvostettua. Yöllä on kiva jutella ja aamulla voi syödä yhdessä aamupalaa. Voi että meidän Päivi on ihana tyttö!

Miksi me ei harrasteta yökyläilyä enää? Ollaanko me muka liian aikuisia? Pyh! Siskonpetiin vaan ja hyvää ruokaa nassuun ja big brotheria paineella vasempaan aivolohkoon ja johan on mukavaa. Suosittelen!

"Suuria turhia toimia piirrän
elämän kaarta kun suunnittelen
Sinutkin usein mä huomiseen siirrän
tänään kun kanssasi ehdi olla en –"


Mä arvostan ihmisessä valtavasti kykyä seistä sanojensa takana. Ihminen, joka tekee lupaamansa asiat herättää mussa luottamusta ja sellaisen ihmisen kanssa on kauhean mukava ystävystä. Turha lupailu syö pohjaa ihmisen karismalta aivan uskomattomalla tavalla. Olkoon muuten kuinka tajuttoman ihana ja suloinen ihminen hyvänsä, se ei yksinään riitä. Oharit voi tehdä myös isolle porukalle. Vaikka ei uskoisi että oma yllättävä poisjäänti tuottaisi mitään harmia niin se yleensä aiheuttaa sen, että muut joutuvat tekemään yhden ihmisen työt lyhyellä varoitusajalla. Jos ei aio kantaa ottamaansa vastuuta, ei pitäisi myöskään lupautua.

Mulla tietynlainen lojaalius on jossakin määrin geeneissä. Musta tuntuu tosi pahalta, jos en jostain syystä pysty pitämään lupaustani. En kehtaa jäädä usein pois mistään harrastuksista tai kokouksista ja jos pakon edessä joudun niin tekemään, se vaivaa mua pitkään. Jos joudun perumaan sovitun tapaamisen ystävän kanssa, se kyllä painaa mieltä ja tunnen itseni petturiksi. Meinasin kuolla tuskailuuni kun jätettiin vahingossa yks kiva Sampi-tyttö yksin Amarillon narikkajonoon! (Anteeksi vielä siitä, se oli vahinko!) En todella väitä olevani mikään täydellinen ystävä, joka kohtelee rakkaitaan täydellisesti mutta pakko on arvostaa itseään kuitenkin siitä, että laiminlyönnit tuntuvat oikeasti pahalta ja se saa mut karttamaan niitä.

Ehkä juuri oman ehdottomuuteni takia odotan samanlaista lojaaliutta muilta ihmisiltä. Jos itse tekee kaikkensa ollakseen hyvä ystävä ja sanansa arvoinen, tuntuu äärettömän loukkaavalta ja aliarvioivalta kun joku muu ei toimi samojen periaatteiden mukaan. Minulle sellainen käytös edustaa välinpitämättömyyttä ja äärimmäisen vähäistä mielenkiintoa toisia kohtaan. Ihan kuin ne muut eivät olisi minkään panoksen arvoisia.

Tietysti sen järjellä ymmärtää etteivät ihmiset ole samanlaisia luonteiltaan eikä toinen välttämättä edes ymmärrä, että tyhjä lupailu voi loukata toisia. Siksipä ehkä kirjoitankin tämän, jotta jokainen lukija heräisi tahollaan miettimään, miten kohtelee muita. Kritiikin antaminen muille kasvotusten on mulle monesti vaikeaa. Tässä siis tulee rakentavaa kritiikkiä asianosaisille tekstin muodossa, se kun on odottanut pääsyään ilmoille.

Onneksi olen onnistunut keräämään ympärilleni paljon myös jämyjä ihmisiä. Mun oma Valtterinikin tuli mun luokse Ruotsiin kun se lupasi vaikka olin varma että se vaan puhuu kauniita. Se nosti sen pojan pisteet taivaisiin. Muutenkin Valtteri on ihminen jonka sanaan voi huoletta luottaa. Nyt kun se vielä ostaisi mulle lupaamansa uuden säilytyslaatikon sen tilalle, jonka se potkaisi rikki kun suuttui joskus viime talvena. :)


"– Siis missä on rakas tai ystävä parhain
siellä sun paikkasi tänään jo on"

please
be gentle
i'm still learning