Paina pää maahan ku painaisit sen mun syliin.
Mee turvaan heinikkoon ku vetäisit peiton pään yli.
Kaikkein turvallisint on kippura-tyylil,
ja pidä vaik peukkuu suus, jos sä vaan sillon nukut hyvin.
Sä oot korvaamaton, mut muista; sä et oo ainoo,
jos kusi nousee päähän mistä vaan, sen kaikki arvo kaikkoo.
Ei mulla oo kaikkii vastauksii itelkää,
mut heikkous tuo ymmärryst ja luovuutta, turha kieltää.
Usein mietin mitä vittua mä pelkään, mut ilman pelkoo olisin niin vahva,
et voisin ottaa nemon selkään.
En siis toivo et kasvaisit pumpulissa,
ei elämä oo mitään ilman elämältä tuntumista,
mut sä päätät, sä oot yksin sun sukissa.
Älä jää paikoilleen, mut putoo jaloilleen kun kulkukissa.
Moniiki asioita voi saada monta ja paljon,
mut se just elämäs on uskomatonta,
et yks voi tehä onnellisemmaks ku monta.
Mä en tunne itteeni enää, kun katon peilii,
kun Asterix saan voimaa pullost, mut joku laitto vettä leiliin.
Mä pelkään saatanasti et kaikki menee pieleen,
haluisin olla sun vieres, mut en haluu sua mun viereen.
Toivon et sä katkaset tän kierteen, et me mieron tien
miehet oltas vittu ees ittemme mieleen.
Just siks en haluu neuvoo enempää,
koska mä en oo saanu hyvii neuvoi keneltäkään,
ja siks mun neuvot ei ois hyviä ees senkään vertaa.
En kerjää verta nenäst, en tee sun eteen eletteäkään