IRC-Galleria

en tiedä mite onnistuin taas pakan sekottaa,
mun ajatuksien sekavuus vaa tätä vaikeuttaa,
en tiiä mitä haluun tai mitä seuraavaksi teen,
oon vitun vaikee ihmine ja sitä pahoittelen,
mä tiiän tein sulle paskat ja haluun tän hyvittää,
oon nii pahoillani,
must ei vaan täl hetkel oo tähän tai mihinkään,
mä pyydän et ees yrität mua vähän ymmärtää,
mut on pudotettu syvyytee liian monta kertaa,
liian useesti oon joutunu kaiken uusiks rakentaa,
ja joka kerta ku oon saanu kaiken jälleen kasaa,
niin koko paska kaatuu ryminällä alas uudestaan,
mun luotto on menny,
samoin usko ikuiseen onneen ja rakkauteen,
en enää usko siihen yhteen oikeeseen,
ehkä joku kaunis pilvetön päivä se usko mun luokse palaa,
mutta nyt mun on vaan pakko matkaani yksin jatkaa,
enkä tarkota nyt etten haluis iloi ja surui kanssas jakaa,
sä oot mulle tärkeimpii asioita päällä maan,
ja jos kukaan ikin sua multa viedä koittaa,
se tulee sitä syvästi katumaan,
koska mä en päästä sua mun silmistä katoomaan,
ja tän mä sulle takaan,
lupaan sekä vannon kautta kiven ja kannon,
sua en haluu mun elämästä pois ikinä,
ilman sua mul ei ois enää uskoa mihinkään,
en ois varmaa ees tässä jos et ois järkee takonu mun päähä,
sait mut tajuumaan et mun on parempi tänne jäädä,
tätä tekstii kirjottaes nii kyynel vierii pitki mun poskee,
mä satutin sua mut munkin sydämeen koskee,
se johtuu just siitä etten haluu meijä välei sotkee,
täs on liikaa panoksii pelis ja liikaa hävittävää,
mulla ei oo pokkaa ottaa sitä riskii et sut menetän,
en osaa ees sanoiks pukee sitä kui paljon sust välitän,
älä mee pois mun luota,
älä ovea sulje meijä väliltä.<3

mun frendit kysyy onks mul kaikki okei,
jep ero takana mut hei mä oon okei,
mä tiiän et toi ero oli täysin oikein,
olin tyhmä ja sokee mut nyt silmäni avaan,
rehellisesti en ees haluu palata takasi siihe aikaa,
joo mä olin onnelline ja näin sen etee vaivaa,
vaivani ei arvoa saanu mut hei ei se haittaa,
uus ihastus nyt tän tytön mielen valtaa,
ajatukset susta ei jätä mua rauhaa,
mä meen illalla nukkumaan ja ajattelen sua,
ja kun aamulla herään taas ajattelen sua,
myös kotona, duunissa ja kavereide kaa,
en voi oikeestaa enää muuta ajatellakkaa,
paskoinakin päivinä saat mut nauramaan,
sait mut elämästä uudelleen nauttimaan,
mun vatsas on perhosii ku tavataan,
ja kun suutelet mua mä nään taivaan,
sun silmät, sun kasvot, sun hymy, sun ääni,
ne sekoittaa voimakkail tunteilla mun pääni,
ne saa mut unohtamaan kaiken muun meijä ympärilt,
siin me ollaa vaan me kaks ja kaikki muu hävii<3

sä mietit pienessä päässäs,
et kaikkie muide ymmärrys on jäässä,
kelaat et kaikki on sallittuu nii kaua ku et kiinni jää,
mut täl neidil alko toho hajoomaan pää,
sun moraalitajus on syvällä sun perseessä,
toimintas ei oo enää kauheen tervettä,
kusetat ja selittelet,
söpöi silmiis räpsyttelet,
valheen köynnöstä tytöille syöttelet,
sult vaa unohtu ettet oo ainoo joka ton taitaa,
naisetki osaa kultaseni ohjata laivaa,
et oo viel tajunnu et tytötki osaa ton pelin,
varo vaa kääntymäst meihi selin,
"se joka toiselle kuoppaa kaivaa,
se itse siihen lankeaa"
näin kuuluu vanhan kansan sanonta,
ja sen sulle sanon vaan,
et vanhan kansan kanta on oikea,
nii sulle tulee tapahtumaan,
ennemmi tai myöhemmi,
sen lupaan,
et tuu muuten koskaan oppimaan,
miten naisia kohdellaan<3

Vaik tää maailma kaatuis meijän ympäriltä,
Vaik tapahtus mitä, ni pitäisin käsiä sun ympärilläs
Enkä antais tapahtua mitään pahaa vaa halaisin kovaa
Ja sanoisin kuinka paljon rakastan
Ja nää sanat tulee suoraa sydämest
Äänest tunteide kuulet sen kulta ku tunnet sen sun sydämmel
En oo menos luotas ikinä mihinkää, mitä ikinä vaatiskaa
Ni pidän puolias ainiaan

Sä oot saanu uuden auringon nousemaa
Ja sun läheisyytes saanu mut uskoo elämää uudestaa
En ois uskonu et löydän tytön sun kaltasen,
Keneen rakastun näin paljon, haluun jakaa kanssa kaiken
Ja voit luottaa siihen et oon rehellinen, rakastan sua aidosti
Ja haluun kulkee kanssas loppuun asti
Pitää kädestäs kiinni, kävellä vierelläs,
Nukahtaa viekkuus ja herätä viereltäs

Mä rakastan sua enemmän ku mitää
Ja sun rakkautes on parast mitä mul on ollut ikinä
Mitä enemmän sua opin tuntemaa
Ni sitä enemmän mä rakastan ja sydän on sun kokonaa
Ja vaik kuolisin, ni sun lämmin kyynelees
Saa takas palaamaan mut uudelleen<3

nyt mä tiedän et mul on mahdollisuuksii parempaan,
mä aijon olla onnellinen uudestaan,
löysin jonkun joka on mua valmis tukemaan,
jonkun jota mun asiat kiinnostaa,
et tainnut olla edes mun rakkauden arvoinen,
mä annoin sulle kaiken ja sä otit vastaan sen,
sä heitit menemään mun panostuksen,
et arvostanut paskaakaa sitä mitä sä sait multa,
vaan vaihdoit mut toiseen ja nyt sul on uus kulta,
ja kun historiaas selaa tää oli odotettavissa sulta,
mut ei se mitää mä teen uutta nousua,
täl kertaa etenen rauhas en aio hosua,
mul on elämä edessä eikä mitään muuta kun aikaa,
mun tavoitteena on kokea aidon rakkauden taikaa,
mä en haluu enää elää valheessa,
haluun tästä eteenpäin läheiseni oikeesti tuntea,
nyt aijon siis oikeat kortit valita,
ja jatkaa elämääni onnellisena<3

(runoilinvaihteeeeeeekkkkkkkkkks)

onnistuin sekottamaan elämäni kuin korttipakan,
ne sanoo mulle et ala mennä täält ja kamas pakkaa,
sen kuuleminen oli mulle vitun rankkaa,
mun kengät jalkoja hankaa mut nyt on vaa pakko jatkaa,
mun pitää olla vaan hiljaa ja suuni sulkea,
mun pitää opetella nöyryyttä ja eteenpäin kulkea,
kiitos mun läheisille ku jaksatte mua tukea,
oon pahoillani jos oon ollut teille hankala,
mun elämä vaan alkaa jotenki suistuu raiteilta,
musta tuntuu et oon vitun syvässä kuopassa,
kuopassa josta en koskaan pääse ylös kiipeämään,
ja vaikka kui yritän ylös päästä se yritykseks jää,
tähä jatkuvaan yrittämiseen alkaa hajoo pää,
mä yritän ja yritän ja vihdoin maanpinnalle taas nään,
laitan kädet montun reunoille ja itseni ylös vedän,
mut lopult käyki nii et koko homma tekee vesiperän,
joku oman elämänsä sankari tulee ja tönäsee mut alas,
mä putoon ja putoon kauas kaikkoo sinine taivas,
ja tänne mä jään tääl kuopan pohjal on mun paikka.

(piti tyhjentää ajatuksii taas)

käsi palo töis nam<3

pikku hiljaa alkaa tuntuu et ote elämäst lipee ja lipee,
vastoinkäymisten iskut päi mun kasvoi tekee nii vitun kipeet,
muistan ku olin lapsi, sillo elämä oli onnellist ja letkeet,
mut sit kaikki muuttu ku aloin omalla päällä ajattelee,
mun perhe-elämä on yht lavastettuu onnee,
tosiasias tää koko homma kintuille kusee,
mulle ollaan pistetty käsiin ja jalkoihin kahleet,
niiden avain on faijal, mä en pääse täält menee.
tää ahdistus painaa mun mieltä enkä pysty sille mitää tekee,
mitä tahansa teen se on väärin ja siit tullaa kuittailee,
yks paskan hailee kuinka kovaa mä yritän olla kunnolline kakara,
iha sama kui paljo yritän tapojani parantaa,
oon aina se sama lapsi typerä ja laiska,
aina se joka päätä seinää hakkaa,
pitäis kai sit ajattelu kokonaan lakkaa,
antaa asioide olla ja niellä kaikki paska,
se kaikki paska mikä mun naamalle heitetää,
antaa kaikesta itseäni syyttää,
olla kaikkeen syypää.
mut en oo sellane et antasin mua tolla tavalla kohdella,
mä vaadin kuitenki snadisti arvostusta,
mä en anna periks vaan yritän jaksaa,
ehkä mä pian pääsen irti mun kahleista,
irti tästä ankeasta arjesta,
ja kun mä joku päivä täst häkistä karkaan,
on turhaa alkaa esittää et yks kaks lapsenne elämä kiinnostaa.

totuus, onks se nii vaikee kertoo,
nykysi se jää liia usei valheen verhoon,
ihmisil ei oo vaa pokkaa päi naamaa sanoo,
ja sitä en kunnioita en anna sille painoarvoo,
ei oo todellakaan kovin upeet ja hienoo,
kuulla et toine on selän takanas ollu kiero,
mä en kusettajien kanssa ystävyyt hiero,
teille hupsuille huijareille tiedoks,
et se totuus yleensä paljastuu,
taval tai toisel kiinni jäätte valheistanne,
kiinni siitä että paskaa suunne puhuu,
ja pikku hiljaa luottamus alkaa haihtuu,
luottamus yhteekää teijä kaltasee mulkkuu,
mun on vaikee luottaa keneenkään,
ja siitä kiitos valehtelijoille kuuluu.

mä luulin hajoavani kuin lasi maahan pudotessaan,
luulin et vajoon syvälle pohjaan enkä ikinä pääse pintaan,
luulin etten koskaan tuu ilman miestä pärjäämään,
mut nyt alkaa mun ajatusten umpisolmu selviimään.
en tarvii äijää pysyäkseni pinnalla,
pysyn pystys ku mul on paljon ystävii mun rinnalla,
ja vieläpä suht sopivalla hinnalla,
hinnalla tarkotan sitä näkymätöntä sidettä,
luottamusta ja sitä et toine toistemme puolia pidetää,
sitä ettei puukoteta toisiamme selkää,
sitä et on joku johon turvata ja ettei tarvii koko aja pelkää,
ystävien ansiosta mä tiedän etten yksin jää,
tiedän et elämä ei lopu vaik yks mies taakse jätetää.
haluun teitä silti vielä teoistanne kiittää,
kiittää siitä että ootte tukenu ja kuunnellu juttujani joita aina riittää,
kiitos että ootte pystyssä jaksanut mut pitää,
ilman teitä en varmasti enää edes olis tääl,
ootte saanu mut ymmärtämään et kaikesta yhdessä selvitään.
ette uskokkaa kuinka iso osa ootte mun elämää.<3