"Ei ole mitään keinoa päästä puheisiin kenenkään kanssa. Ihmiset (jos heitä jostain kummasta ilmestyy) joko kiiruhtavat nopeasti ohitse tai sitten hihasta nykäistyinä murahtavat jotakin ja ovat siinä samassa jo poissa. Jos he vastaavat jotain, niin vastaukset ovat epämääräisiä, moniselitteisiä ja lyhykäisiä, niistä ei kostu mitään. He saattavat sanoa: no, senhän näkee, tai: niin juuri, tai: kuka sen voi tietää, tai sitten: ilman muuta! Mutta useimmiten he sanovat jotain, joka osoittaa että he ovat jo ymmärtäneet kaiken, päässeet totuuden ytimeen - he sanovat: vot, sellaista elämä on.
Jos on olemassa jotakin sellaista kuin kansakunnan nerous, niin Venäjän kansan nerous ilmenee juuri tässä sanonnassa."
- Ryszard Kapuscinski: Imperiumi (suom. Tapani Kärkkäinen)