IRC-Galleria

muistathan sen lupauksen
veljeys on ikuinen
niin pelkkää sanahelinää
kun jotain nähtävää
nurkan taakse aina jää
vääjäämätöntä kohti meet
jälkees jää vain sielun sirpaleet

mihin menet ystävä,
kauas riennät kai,
kun geenit lähtijän
jo syntyessään sai
ei selvää päämäärää
eteenpäin suunnaten
ystävät hiljaisuudesta katsoo kaivaten

ovi sulkeutuu
narahtaen
tie nielaisee sut alas viettäen
et ymmärrystä kaipaa et sääliä
vain häviäjät syövät kädestä

Huligaanit huutaa
Ja raggarit räyhää,
Elämä on muutenkin niin läyhää

Mä tapoin miehen sain maineen puukkojunkkarin
vain itseäni puolustin
kruunun kyyti minut Siperiaan vei
se juna palasi mut ruumini vain ei
mut vaikka sinne jäin mä palaan takaisin
mä elän vieläkin

Mä puita uitin tanssin päällä tukkien
vein monen neidon sydämen
suma seisoi yksin tukit panostin
lanka paloi loppuun liian aikaisin
pato murtui multa parrun alta vei
mua kukaan nähnyt ei

Mä olin sotamies jouduin kaukopartioon
rintamalle Petsamoon me rata katkaistiin
ja tultiin kotiin päin
se ryhmä vihollisen väijytykseen jäi
sain kuulan rintaani, jäin hankeen makaamaan
mä elän vieläkin, en suostu kuolemaan

Mä olin kuningas lailla Virran Olavin
sain kultaa sain myös timantin
koskaan kenellekään sanonut en ei
mut auki revittiin ja viina minut vei
mä nousin tähtiin palata en sieltä voi
mä elän vieläkin, mun levyt vielä soi
ja soi ja soi ja soi
ja soi ja soi ja soi

Minne ikinä vie elämäs tie
Älä anna tän tilaisuuden luisua käsistäs
Muut puolestas säätää mut sä oot se joka päättää
Kuuntele itseäs