IRC-Galleria

arrrrrrgghh..

Ei oltu nähty pitkään aikaan, kauas kotoa muutettiin
usein ajattelin sua, tulit samaan kaupunkiin
Vaan kun viimeinkin sut kohtaan, mikään ei oo ennallaan
tapaan toisenlaisen naisen, enkä kuulu sen maailmaan

Mä kosketusta turhaa hain, sua kutsuu kiireeseen deadline

Sullon jäänyt liian monta unta näkemättä
On muka liian vähän aikaa jäljellä
Sun on pakko hellittää, pian se on liian myöhäistä
En tahdo nyt sua menettää

Ootko unohtanut menneen, kaikesta me haaveiltiin
nyt sä naurat ettet enää usko niihin unelmiin
Vaan kun katson noihin silmiin naisen kovan ja uupuneen
ennen kuin sä käänsit selkäs ehdin nähdä kyyneleen

Mä kosketusta turhaa hain, sua kutsuu kiireeseen deadline

Mihin leikkiin lähdinkään,
leijonan luolaan laitoin pään.
Ei sitä pysty ymmärtämään mitenkään.
Kosketuksestasi halvaannuin,
katseestasi antauduin.
Etulinjaan uhrauduin,
haavoituin.

Seisoit edessäin,
en saa sua mielestäin.
Paikoilleni jäin,
kun sinut näin.

Ne minuutit
mä muistan kun mua kidutit
katseella.
Sä hymyilit
ja sitten pois vain katosit.
Kuin savuna ilmaan.

Jonain päivänä kenties
sä saavut jälleen luokseni.
Duurin vihdoin löytäisin
sointuihin.

No pitäskö tästä muka johonki lähtee?
Sole kaljapötsii ruskettaa.
Mä lykkään kassun tohon toosaan
ja väännän volumee lujempaa, lujempaa!

Mä tahdon valvoo pitkii kesäöitä
ja kuunnella häiriköitä.
Tän kesän meen, meen enkä meinaa!
Valvoo pitkii kesäöitä ja kuunnella häiriköitä.
Tän kesän meen, meen enkä meinaakaan!

Istun iltaa kuppilassa
Paikka, jossa istuttu on aikoinaan
Samat naamat "Mitäs jätkä?" kommentit ne pitkin iltaa lausutaan

On taas se nostalgiaperjantai
Jolloin kaikki vanhat temput muistetaan

Koulu päättyi Suvivirteen
Koulukirjat heitin järveen
Huusin "takaisin ette mua saa"
Silloin annoin palaa
Pistin viritettyyn mopoon hanaa
Tytöt sai polvet notkumaan
Annoin vaan palaa

Muistan savun, röökipaikan
Siellä olleen tiukan tiukan maikan
Pahat pojat pisti istumaan

Silloin annoin palaa
Pistin viritettyyn mopoon hanaa
Tytöt sai polvet notkumaan

Se kävi jotenkin kuin itsestään
Ei sitä pahemmin ehtiny miettimään
Kun sä tulit siihen solkottaan
Sameilla silmilläs tuijottaan

Sä et tajunnut pientä tai suurta vihjettä
No et perkele tosiaan tajunnut lähteä
Mutta äärettömän suurta mielihyvää mä koin
Kun sun paukkusi mä join

Mielestäni se oli käypä hinta tästä
Sun korvia raastavasta pälinästä
Oi kun saiski pitää sellaset kekkerit
Josta jäis pihalle tollaset Darth Vader:it

Mielummin humalan hakuinen juominen,
kuin jumalan haluinen huominen

Kai joku hänet muistaa,
Hän oli tähtenä eilisen taivaan,
Mut hän pimeäksi sammuneena
Laski pinnalle maan.

Hän ei tyytynyt koskaan mihinkään,
Hän vielä tahtoi joukkoon jumalien.
Niin hän sai päällensä kirouksen,
Joka kaiken häneltä vei.

Hän tahtoi nimensä tähtiin,
Hän halusi olla kuolematon,
Mutta silloin ennen tähdenlentoa
Pakko kuolla on.

Enää silmästä silmään
Hän ei pysty ketään katsomaan,
Hän kai kuolisi häpeästä
Ilman aurinkolasejaan.

Ehkä liian kauan
Hän on jatkanut kulkuaan päällä maan,
Eihän kukaan tahdo seinälleen
Lian tahrimaa legendaa.

Nyt kertovat hänen löytäneen
Paikkansa tuskaisessa roolissaan,
Eikä yksikään, joka häneen uskoo
Huku milloinkaan.

Silmät kiinni muurautuu
Ne toivoo et oon kotona
Vedän keuhkot täyteen ilmaa
Loppuisi jo vapina
En tiedä ketä saan tästä kiittää
Mut olen päässyt omaan sänkyyni
Oli aikakin jo nollata
Nyt täytyy ottaa iisisti

Pirut alkaa lähennellä
Tietää mistä ottaa kii
Hei jättäkää mut rauhaan
Oon nähnyt teitä ennenkin
Helppohan teidän on niittää
Kun olen tehnyt kaiken valmiiksi

Kun mikään ei riitä
Otin kaiken
Pääsin todellisuutta pakoon
Mä haluun jäädä tähän sänkyyn
Tänä sumuisena aamuna

Ehkä huomenna ois vihdoin aika
Ottaa vähän niskaa kii
Nostaa omatunto ilmaan
Pitää puhuttelu sillekin
Suunnitelma helpolta näyttää
Paperilla tietenkin