IRC-Galleria

Elä, ja anna munkin elää
Anna mun mennä, anna maistaa elämää
Se on mennyttä, se on tuonu tähä
Koita hymyillä, koita, vaik sattuu tämä

Elä, ja anna munkin elää
Anna mun mennä, anna nauttii elämäst
Älä kato taakse, jäät kii siihen
Koita hymyillä, koita, vaik haluut itkee



Mul on ollu vaikeit aikoi, enkä oo selvinny
Tiedän sen jo, etten ees selviydy
Menettäny kaiken ja se painaa maahan
Paikkaan arpii, mut saan uuden haavan
Joka vuotaa verta, niinku vuotaa sydänkin
Kyynelii paperil, jol liikutan nyt kynääni
Kaikki syytäni, anteeks pyytäsin
Mut pelkään, että pyyntöni sä hylkäisit
Kukka kuihtuu, ja terälehdet putoaa
Liekki sammuu, ohut savu nousee vaa
Haihdun maahan, kuin lumi mä katoan
Tätähän sä haluat, tuhota mut kokonaan
Päästä irti, älä ota mua kiinni
Anna mun kerrankin kokeilla mun siipii
Tuska riipii, amorin nuolet piirittää
Ilman sua ei vaan oohelpompaa hengittää

Toivon sun elämääs vaan kaikkee hyvää
Se tulee sydämest, sydän liikuttaa mun kynää
Tahdon pyytää, et kuuntelet sun sydänt
Kuuntele sitä, ennenkuin on myöhäst

Elä, ja anna munkin elää
Älä anna mun mennä, en haluu menettää
Se on mennyttä, sil ei oo väliä
Rakasta mua, ja ota kii mun kädestä

Miks jatkaa jos taakka on taaskin niin raskas
Pistää pakostakin miettii kauan tätä jaksan
Ihmiset toisiltaan enemmän ottavat kun saavat
Se mielen vetää paskaks ja aukaisee haavat
Elämä on täynnä suruu se ei käy mun järjelle
Jos tunteet multakin kuolis niin mitä jäis jäljelle

kaks vut kulunu kun rakas veli sai siivet selkäänsä
ja lensi pilven päälle.

Muista mä rakastan sua ikuisesti

Ei kadota voi hetki, jonka jaamme.
Ei hävitä voi päivä yksikään.
Se ikuisesti painuu tajuntaamme,
luo väreilynsä loppuelämään.

Ja sanat, jotka lausuit kerran julki,
ei niitä enää kukaan riistää voi,
ei halla, joka pellon yli kulki,
ei suru, joka puissa tänään soi.

En tiedä, mihin suuntaan tänään lähden,
en tiedä, missä ikävän on pää.
Nyt itken kaiken kaipaamani tähden.
Kun sinä lähdit, rakkaus yhä jää

velikulta<sydän>
Juha Gunnar Wahlstén
s.270682
t.120606