kauan olen miettinyt mitä tapahtuisikaan ilman hyviä ystäviä, ilman läheisiä perheen jäseniä. Jaksaisinko täällä ollakkaan ilman ketään läheistä. Onneksi on olemassa läheisiä ystäviä jotka ymmärtävät vaikka elämä välillä potkii päähän ja perhe joka käskee jatkamaan eteenpäin vaikka kaikki ei menisi niinkuin on suunnitellut, koska elämä ei mene koskaan niin.... kuin on suunnitellut.
Mutta pitää olla kiitollinen siitä mitä on, varsinkin jos on joku jolle puhua voi ja joku joka ymmärtää voi.