IRC-Galleria

Se on se tunne kun tiedät olevasi korvia myöten rakastunut, olet tiennyt sen jo aikoja sitten ja silti yhä tunnet sen yllätyksellisyyden. Sen ihanan kamalan tunteen. Sen hehkun, sen hengityksen kiihkeyden ja täyden lamaantumisen. Sen käsin kosketeltavan liikutuksen, mutta et pysty liikkumaan. Et tiedä oletko unessa, mutat silti toinen puree sua kylkeen. Haluaisit itkeä onnesta, muttet tapahtuvan katkevan ihmetykseen.

Sain viettää 3 arkiyötä Äffän kanssa. Jälkeenpäin mulla on olo, että me oltiin oikea pikku perhe. Se oli mukana viemässä Nellaa tarhaan, hakemassa Millaa koulusta, ja jopa Nellan neuvolassa mukana. Käytiin vappupallo-ostoksillakin. Kotona tein Fredun pyytämää ruokaa ja se auttoi ruoanlaitossa ja jopa tyhjensi mulle tiskikoneen! Tehtiin suullinen diili, että mä voin sit aina täyttää koneen, jos se tyhjentää sen ja mä yritän olla marmattamatta sille jos lusikat on vähä väärin. Ja sit vielä se sanoi "Jos ja kun me muutettais yhteen, niin.. ...niin mä en saa enää heittää koiralle esim. kurkun kantteja ruoanlaiton yhteydessä. Mutta _jos ja kun_ !!! Ooooo.. se miettii siis itsekin kaikkee.. Ruoan päätteeks mun maha oli pallo. Menin sit Fredun syliin-viereen sohvalle ja se silitteli piiiiiiiiiiitkään mun vatsaa. Joo.. ei tää ainakaan mun vauvakuumeilua auta yhtään! :D Neuvolassa täti kyseli meidän muuttoaikeista.. Oli vähä hassu fiilis puhua ajatuksiaan sille, kun Äf oli vieressä. Autossa sitten puhuin tästä Fredulle ja se oli mun kanssa samoilla kanteilla. Ei täs oikein mitään pysty tekemään niin kauaan aikaan ku mulla on koulu. Ja kotona se huomas mut kokoajan. Tuli taputuksia-läpsäyksiä persiille, silitteli ja pusutteli kaula. Jopa hieroi mun hartioita useempaan otteeseen. Mä rakastan mun miestä ja sen hellyyden kaipuuta. Meiltä kun se lähti, meni se ostamaan uuden traktorin. Sain siitä kuvan puhelimeeni. Ihan joka tyttö ei semmosia saa ;) Traktorissa on jopa mullekin penkki ja turvavyöt ♥ Mä niin vien ton miehen alttarille.