IRC-Galleria

Taas voin tuntea kuinka tämä autuas pelokas olo laskeutuu alas vuorilta ja istahtaa harteilleni.. Ja taas on se aika vuodesta... Krapula seuraa kuin varjo minua.. Se on kuin pieni olkapäilläni tanssiva piru, joka saa minun oloni tuntemaan hulluksi. Henkinen krapula on paljon pahempi kuin fyysinen. Huhhuh. Jeesus vaiko piru muutti veden viiniksi?.. Ken tietää... ja se joka tietää sen varoa sietää... Viinistä se krappe vasta tuleekin... Kellokin on pian kaksitoista... Silloin taas kaikki ihmissudet lähtevät vaeltelemaan... Ehkä käyn heidän joukkoon astelemaan... Juoksentelen alasti ympäri peltoja kuun loisteessa ja ulvon kuin krapulaisin susi mitä tämän oudon pyöreän pallon päältä löytyy.. Miksi se on oudon pyöreä?... En tiedä... Ehkä siksi koska kaiken pitää pyöriä eteenpäin niin se on pyöreä... Jos asiat eivät pyörisi eteenpäin niin emmehän koskaan edistyisi... Mutta voivathan asiat pyöriä paikoillaan kuin myös tässä maapallon tilanteessa on käynyt... Suuren suuri oravanpyörä... ja minä pyörin siinä helvetin suuressa oravanpyörässä omassa oravanpyörässäni kera pyöreiden ajatusteni
kunnes silmissä musteni... ja päässä sumeni... Kun synkkä sumu nousi pullosta ja tunkeutui aivokäyriini käyristäen kaiken käyrälle jonka jälkeen näytin itkevälle mäyrälle... Mäyrälle... Mäyräkoira tekee meistä mäyriä.... Toiset se saa etsimään enkeleitä toiset luopumaan uskosta onko edes heitä... Noo enkeliä etsiessä.... karu totuus on että mäyräkoiran jälkeen mäyräksi muuttuneena on turha etsiä enkeleitä... Silloin sitä lentää kuin piru kädessään mikrosiru... Aina paikallistettavana.. Ääni kyllä ainakin kantautuu läpi metsien muiden korvat etsien ja murskaten... Tylsä masentava sunnuntai.... Aivan liian tylsä.. Jututkin ovat taas sitä luokkaa jota ei edes luokitella.... Vitun pelkkää ilmaa... Tyhjää täynnä.. Tabularasa tyhjimmillään... Pääkin tyhmimmillään... Hulihuli. Onneks täällä synkän pimeyden keskellä loistaa myös jotain valoa... Kuin pihalta katsoisi taloa jonka ikkunasta loistaa valoa... Onhan sentään ilmestynyt californication kolmannen tuotantokauden uusia jaksoja! ja aah... Elämä on ihanaa kun tekee itsestään lihavaa... Vois hakee jostain grilliltä kebabbii ja kaikkee muuta shaissee ja sukeltaa sänkyy heittää viistuhatta vilttiä päälle ja antaa nautintoa päälle kun saa suusta kaikkee sinne tunkea ja silmistä ja korvista vielä mahtavaa sarjaa aivoihinsa imeä.... Nyt taidankin startata vihreän paholaisen ja lentää sillä halki tähtitaivaan ja toivoa näkeväni sen enkeli naisen joka nämä sarvet katkaisisi. Mitkä sarvet???? Sitku lähtee sarvet nii jää arvet. Hmm... Outoa piruilua.... Negatiivinen sunnuntai aijjaijjai..... Mukava käydä tänne kirjottaa kaikki sekavuudet ja purkaa mieltää... Terapiaa rapiaa..Vaikka nämä jutut onkin hyvin sakiaa.. Sakiaa sakiaa.. Hyvää yötä kaikki ihmissudet ynnä muut!


Ihmissuden nähneenä seiska tai kasi luokalla

http://www.youtube.com/watch?v=jUpdr27PuKQ&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=eb-77hrW61Q&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=1GckjNI3EYc


Nyt kohti jyväisiä kyliä.

Toivottavasti tällä kertaa ei tule ryöstetyksi/hakatuksi niinkuin kävi viimeksi! :DDDD

Se on lauantaiiiiiiiijjaijjaaa!!!!. Eiku vittu perjantai. Mutta jeee kuitenki! Huomena jyväskylää

Ihmiset osaa olla sitten tyhmiä

Mateleva viikko matelee matelijan askelein eteenpäin... Ehkä tämä matelias olo tila juontaa juurensa yöuniin. Juontaja juurissa kuvioissa suurissa. Kuinka juurella voi olla suurissa? Juuret on aika maan pohalla.. Mutta niin se päivä vaan paistaa risukasaankin. Aika voisi vaihteeksi madella öisin tai pian sitä matelijaalla löisin. Aamulla taas rakentamaan, ja ehkä pitempiä yöunia vois alkaa nyt rakentamaan. Kuka voisi käydä pitempää yötä rakentamaa ku nukkuminenkin on yhtä työtä... Tai sitten itsellesi unilääkkeitä syötä ja uni on myötä. Tai sitten valvo. kunnes repeää aivokalvo. Tai oikeastaa tulee siihen aivokalvoo tummennetut kalvot, ja pimenee lopullisesti päässä... Tai ehkä siellä on jo pimeää. Hämärää kummallista outoa erikoista repiä ressiä kaikista noista asioista joista elämä voimansa ammentaa. Ammentas itsensä ammeeseen pian ja rapsuttelisi irti kaiken lian. Voi voi. Tälläiset sekopäiset pimeät keskiviikko illat saa jalan painamaan kaasua, kun on eka saanut suihkusta kaasua, sen jälkeen voi vain istahtaa autoon, katsella kun mittari nousee yli kahteensataan, ja laittaa elämänsä rataan, karttaan merkitylle reitille, ja antaa kyytiä opel kadetille, kun tuntuu ettei itse ole itse vaan joku dille ulkoavaruudesta, suuresta ehkä siitä todellisuudesta, joka näitten verkkokalvojen takana näyttää syttyvän palamaan, aina kun silmät sulkee. Taas jotain ilmakuplia päässäni kulkee. jutuista päätellen. jos ikäväänsä onnistui pakoon ajamaan luulen että maailma olisi täynnä kaahailijoita joita ei ilmastonmuutos kiinnostaisi, kunhan vaan ikävän pois saisi. kaikki eläisimme kai savun keskellä niinkuin tähänkin asti. Aina kun kysyisi joltain minne matka kuuluisi tuttu lausahdus.. Ikävää pakoon. Miksi käymme aina ikävää takaraivoon takoon? Miksi miksi miksi miksi. Sepäs on kummallinen niksi. Ehkä meidän olisi aikanamme pitänyt osata jättää rasva pois ruokavaliostamme, nykyään päivät sokereita/hiilihydraatteja ostamme, ja apinat karjuu nyt ihmisille kostamme. nimittäin. jos olisimme jättäneet ne niin meidän aivot eivät olisi ehkä kehittyneet niin nopeaa. Hiilihydraatit ovat ruokaa aivoille ja nykyään ne saa ihmiset vaivoille. Niitä tulee nii helvetisti.Tai siis liikaa. Sopivasti pitäisi mutta liika on aina liikaa.. Ilman niitä olisimme ehkä yhä olisimme onnellisina kiikkumassa puissa viidakossa eikä mietittäisi saastuttavia tehtaita, emmekä kiskoisi elimistöömme myrkkyjä, emmekä miettisi kuka ampuu ydinpommin minnekkin ja onko vieressäsi istuva mies varustettu selkään teipatulla dynamiitti sarjalla. Tai onko tukka hvyin tarjalla.. Niin paljolta olisimme voineet säästyä. Mutta loppujen lopuksi apinat elelee sulassa sovussa viidakossa kun taas me hyökimme sekopäisinä toistemme kimppuun joka päivä ja osaamme sanoa jopa erittäin loukkaavia sanoja. Joita apinoilla ei tulisi mieleenkään sanoa. Apinat ovat herrasmiehiä enemmän kuin me. Ja apinat kokeilevat kepillä vettä ennenkuin hyppäävät ojan yli kun taas merenkulkulaitoksen miehet hyppäävät vain ja tippuvat korvia myöten jorpakkoon. Eli meidän pitäisi miettiä myös esi isiämme. Mutta Ehkä evoluutioita ei ole olemassa, on niin monia kuutioita eri teorioita alkuräjähdyksistä minun pääni räjähdykseen etten ole asiaa jaksanut enää edes miettiä.. Ehkä sitten joskus vanhempana ja viisaampana. Aluksi kontataa sitten kävellään. Mutta luulen olevani pahasti tässä konttaus vaiheessa vielä. Lauantai öisin kirjaimellisesti. Olisimpa. Olisimpa simpa simpanssi niin elämä olisi suuri tanssi. Olisi varmaan hauskaa ja huoletonta puissa keikkua ja olla murehtimatta mitään. Liian nopeeta lähti evoluutio itään. Ehkä on silti ihan mukavaa olla nyt minä ja tässä. Tälläisiniä viikkoina vaan pää tuntuu hajoavan. Kun tajuaa että kaikki on kuin olisi koonnut palapeliä vuosia tuhansia, ja lopulta joku tulee ja ottaa muutaman palan ja pistää taskuunsa ja yksi potkaisee siihen, ja kolmas nielaisee yhden ja loput tuuli puhaltaa helvettiin.. Pitää vain aloittaa alusta ja koota itsensä, kuin myös palapelinsä. Mutta nyt on peli menetetty. Elkää uskoko kaikkea kirjotettua.. Puheet on tosiaan päättömiä. Mutta lentäähän se päätön kanakin. Ainakin hetken. Lyhyt kuin kananlento.

Hiilihydraatit?.. wtf





Pimeä pimeämpi pimein yö edessä... Nyt o pahasti pää pinnan alla vedessä. Murheet o painava taakka kun yrittää uida elämän valtameren yli sinne missä on se kaunis syli?

Tai sitten siellä on joku vittupää rannalla joka ampuu vaa kohti ja käskee uida kotii.

Nukkukaa hyvät ihmiset. Öitä!

http://www.youtube.com/watch?v=4KEEXyRL0qE