Näin unta, mä olin siinä vielä nuorempi, kuljin sun kanssa pitkin sitä rantaa, lämpimässä kesä tuulessa kätes sun kädessä, niin paljo kaikkee edessä, muistan kuinka suutelin sua auringon laskiessa, se heijastui sun hiuksista, kaikki palautu mielee vuosien takaa unista, silitin sun hiuksia, kuljin ne kesäpäivät silloin vielä sun kanssa, jokainen päivä oli unelmaa, nykyään tuntuu harhaa kuvitelmaa, mä annoin sydämeni kokonaan sulle, en oo katunut sitä päivääkään, annoit paljon mulle, en vaa saa sua mielestäni näköjää vieläkään, en voi olla ajattelematta päivääkään, ne päivät oli elämäni parhaat, jälkeepäin niin karvaat, tuli ajat harmaat, mitä jos pääsisin ajas taakse päin, millasta olis, niin paljo sen jälkeen näin, kasvoin isommaks, aremmaks, kolhua tuli paljo kylkee, moni muisto vieläki mut elävältä öisin nylkee, muistot jälkeen meidän eron, en tehny mitää kovin viisasta, enkä vain pystynyt, pystyssä pysynyt, kaaduin joka päivä uudestaan, hajosin palasiks joka aamu, kuljin kuin haamu, nyt elävä kuollut, haavoja paljo nuollut, en oo saanu niitä vaa umpee, rakkaudel on liian suuret luodit,
muistan sut yhä kauniina samanlaisena ku silloin ku kuljin kanssas illoin, muistan ku juostii sateelta suojaan sillan alle, nyt en pääse suojaa vaa hukun pinnan alle, lopulta kastuttii täysin mutta sä vaan nauroit ja sait mut tuntemaan onnekkaimmaks maan päällä, tuskin silloin edes olin maan päällä, pari metrii leijuin ilmas, sadepilvet katosi ja aurinko taas paistoi, eilen taas ne samat tuoksut sateen jälkeen haistoin, en tajuu kuinka haikailen niin menneiden perään, muistan ku käskit unohtaa mut en oo voinu päästää menemään, tuhlasin paljo iltoja tuhoamalla itseeni, en välittäny mitä tuli eteeni, kesti vuosia edes vähän nousta jaloillee, kasvattaa järkee päähän, en oo vuosii paljo näistä jutuista puhunu mut yhä kaipaan samaan määränpäähän, kaipaan sun kättäs käteeni, eilen kadun kulman takaa ilmestyit eteeni, sut sun miehes kanssa kulkevan näin , käänsin katsee pois päin, ja taas jotain tunsin särkyvän, kaikilla meillä on joku joka saa sydämen pompahtamaa ja perhoset pyörimään vatsas, toi yhdistelmä on vaa liian julma, on kesä ja taas tänään illalla rantaan päin kuljin ja veden pinnasta näin kuvas häilyvän, kuulin äänes takaani ja toivoin sen hetken säilyvän, heräsin ja se oli unta mutta onneks kesä lähenee ehkä herään vielä uutee aamuu