IRC-Galleria

Eli muutamien tuntien paasta pojat tulee hakemaan meita, pakataan auto ja seikkailut alkakoon. Tavattiin eilen kokonaisuudessa porukka, hengailtiin pari tuntia, hyvalta nayttaa! Kaikilla on aika rento asenne, paljon seikkailumielta ja ryhmahenkea. Sita tarvitaankin kun autot on pakattu niin tayteen ihmisia ja tavaraa ettei oo kauheesti varaa kenenkaan ruveta ryppyilemaan, muuten saavat kavella lopun matkaa:)

Eka maaranpaa on vaan joku camppaysmesta Cairnsin lahella, koska matkaan paastaan vasta 5-6:n aikoihin, mut huomenna suuntana on the great outback. Ajellaan n. 5 paivassa Aliceen, matka sinne voi olla aika tylsa, ajetaan suuren aavikon lapi, pelkkaa punaista hiekkaa koko matka, mut sit kun paastaan lahtemaan ylos Darwinin suuntaan, tullaan nakemaan paljon national parkeja, aboheimoja jne jne. Tavataan sit kuulemma suomalainen pariskuntakin joka on tyomatkalla taalla, jotain komedia-artisteja. Pojat oli tutustunut heihin jo aikaa sitten ja lupasivat vieda koko ryhman katsomaan heidan esitystaan. WOW!

Ei tassa oikein muuta, viimeiset fiilistelyt ennen matkaa, ei sita ymmarra oikeen viela millanen matka tulee muuten olemaan paitsi mahtava! Oli taas onnet ja universumit mun puolella kun loydettiin tallanen reissu tahan kohtaan, muuten olisinkin homehtunut taalla cairnsissa koko loppu reissun. Ollaan oltu takas pari paivaa ja nyt jo kyllastyttaa.

Jesh, ei kai tassa muuta kuin morts ja kuullaan taas parin viikon paasta, ehka.

Sanna xoxoxoxoxoxox

Tasta se alkaa hyvat ystavat, viimeinen ultimate adventure Australian maalla. Kamat on vielakin pakkaamatta, tarkoista suunnitelmista ei tietoakaan, mut nainhan se menee taalla. NO WORRIES - oikea asenne! Tavattiin reissukaverit tanaan tokaa kertaa. Fiilis vaan paranee:) Reissuun siis lahtee Mina, Jenni, Daniel(italia), David(ranska), Kathleen(saksa), espanjalainen tytto nimea en muista, Bob(hollanti) ja Saskia(hollanti). Pari muuta tyyppia pitas viel saada et olis 10 yhteensa, bensa on halvempaa ja ryhmassa mukavampaa. Eka destination on Tully, mennaan laskemaan koskia ja siita alkaa sit meijan road trip Australian aavikoille ja ehka kauneimpiin paikkoihin koko maassa. Mennaan myos nakemaan oikeeta aboriginaalikylia ja heimoja, joita vielakin on olemassa jossain mihin valkoinen mies ei ole sormellaan osoittanut. Mennaan myos katsomaan yhta kraateria, jonka pitas olla toiseks suurin koko maailmassa. Ja taa kaikki vedetaan niin budjetilla kun mahdollista. Yovytaan ilmaseks ja kaydaan suihkussa huoltiksella. Keitetaan ruuat joillain kamyisilla retkikeittimilla. Mika vois olla parempaa:)

Tassa tulee sit varmaan aika pitka breikki etten voi olla yhteyksissa netin valityksella tai itseasiassa millaan muullakaan tavalla, tuskin tuolla outbackissa mitaan kuuluvuuksia oliskaan. Mut oon varma et kun on nain suuri ryhma, riski et jotain vakavaa sattuu on pienempi kuin et jos vaikka oltais lahetty kahestaan Jennin kans ajaa. Jesh.

Olis viel niin paljon kerrottavaa tost ekasta autoilumatkasta, mut oon liian laiska tanaan. Ehka huomenna. Niin paitti sen verran taytyy kertoa et meit on seurannu tosi kurja ilma koko viime viikon, koko ajan ukkosmyrskyja ja sadetta. Mentiin viikko sit farmille toihin. Nukuttiin teltassa. Pahin myrsky minka ikina oon kokenut oli meijan paan paalla. Salamat iski viereen jatkuvalla syotolla. Ainoo kerta elamassa kun luulin et kuolen, ja ihan tosissaan viela. Juostiin henkemme edesta paikasta toiseen suojaan, mut ei auttanu, oltiin aika saarroksissa. Pari tuntia istuin yhen keittiokatoksen lattialla niin voimattomana ja vaan ajattelin et tas se sit oli, jos noi salamat ei meit tapa, ni se ainaki polttaa koko caravanparkin tuhkaks. No joo, sillon se oli aika pelottavaa, nyt se jo vahan hymyilyttaa. Selvittiin.

Jesh, mut tas oli vahan fiilistelyja tulevasta seikkailusta, kohta se alkaa. Jos musta ei kuulu vahaan aikaan, oon tuolla jossain.

Ainiin ja kohta nahdaan.

Love, Sansuli xxxxx

Nyt on kylla suunnitelmat muuttunut tan parin viikon osalta niin rajusti et pakko se kai tannekin on tulla kertomaan, nimittain lahto tulee jo huomenna pois Cairnsista! Tyot loppu eilen ja huomenna lahdetaan laskemaan alas kohti "kotia" eli Byron Bayta ja nytpa kerron miksi:)

Eli Jennin aiti ja sisko tuli Australiaan ihan vaan viettamaan aikaa Jenskarin kans pariks viikoks ja heilla olikin suunnitelmissa tehda just tallanen retki autolla et nakis muitakin paikkoja kuin Cairns. No koska mekin sit tutustuttiin ja tultiin toimeen niin erinomaisesti et pyysivat sitten muakin mukaan ja nyt sit nelja naista hyppaa autoon huomenna eli maanantaina ja lahtee kokemaan the ultimate road trip:D Ei olis voinut enemman oikeeseen kohtaan tulla, aloin jo niin pahasti masentua tuolla toissa, on taas oltu pomon kans nokat vastakkain ku aija ei tahtonu mun palkkaakaan maksaa kokonaan jollain typerilla tekosyilla ja jouduin sit taistelemaan sen kans yks lauantai et saan kaikki rahat mita mulle kuuluu. Se on nyt bye bye Cairns ja odotettavissa aivan mahtava seikkailu ryhma raman kanssa!
Tullaan kuitenkin Jennin kanssa viel takasin tanne ennen kun uus road trip jatkuu sinne keski-ausseihin, mut sita ennen mennaan viel tykittamaan johonkin farmille et saadaan ainakin ylimaaranen 500 dolsuu kasaan. Sil kuittaa jo helposti bensakulut ja saa ostettuu jokunen gooniboksi, haha.

Kylla taas huomaa etta universumi tuo just ne tapahtumat ja asiat sulle kun eniten sita tarviit. Ma en tieda mita ma olisin taalla tehny jos olisin viela joutunut olemaan parikin viikkoa ja viel ilman Jennia. Aika rankkaa olis ollu. Juha ja Henkkakin sai ostettua auton itelleen ja lahtevat keskiviikkona Darwiniin. Heidat nahdaan varmaan Perthissa parin kuukauden paasta tai viimeistaan jouluna Melbournessa mihin me kaikki yritetaan sit keraantya viettamaan joulua yhdessa.

Joo nyt taas katon maailmaa uusin kirkkain silmin ja tuntuu kuin suuri kivi olis vierahtanyt pois sydamelta. Tuli taas tassakin kokemuksessa suuri opetus ettei kannata jaada hengailemaan yhteen paikkaan jos se alkaa ahdistaa nain pahasti tai on ainakin lahdettava pois sellasesta tyosta jossa ei tunneta tasa-arvoisuutta ja reiluutta. Tan jalkeen en aio hukata sekuntiakaan olemalla onneton joidenkin mitattomien asioiden takia, koska me elamme vain kerran!!

Matka jatkuu ja elama hymyilee taas kerran :D

Vohuu, tanaan tehtiin paatos, Sanna ja Jenni lahtee taas valloittamaan Australiaa, Cairns on nyt nahty ja aika kohdata nokat lanteen!! Suuntana Alice Springs, Uluruu, Darwin, ja koko westi ylhaalta alas Perthiin! Jenni metsasti meille kyyti-ilmotuksen, otettiin numerot ylos ja otettiin heti yhteytta kahteen poikaan jotka olis lahdossa siis kahdella campervanilla koluamaan Australian pimeimpia kolkkia:D Tavataan heidat huomenna, toivottavasti persoonat kolahtaa ja 15.-25. lokakuuta olis lahto edessa!!! Yeeeeees!!!

Tanaan meni lopullisesti hermot pomon kanssa, huomenna sanon itteni irti, kaks viikkoo aion viel karsii (ellei se heita mua sit pihalle aikasemmin..) ja sit pari viikkoo lomaa taal Carnissa ja matka jatkuu!!! Nyt alko taas nakya valoa tunnelin paassa, tuntuu et naa viime kolmeviikkoa on ollu kuin harmaassa usvassa rampimista, joka paiva samaa shaittia.

Luvassa siis paljon uusia maisemia, loputtomia oita kuuta katsellessa, skebaa soittaen, kekustellen, goonia juoden.. uudet ihmiset, uudet kujeet, Can't wait!

Jos ei muuten paikan nimet sano mitaan, ni Alice ja Uluruu sijaitsee ihan keskella Aussia, Uluruu on sellanen iso punanen kivi (lievasti sanottuna..) joka vaihtaa varia kun aurinko laskee ja nousee, sielta lahetaan ylos Darwiniin, joka on siis ihan pohjoisessa ja sielta sitten lahdetaan ajamaan pohjoisrannikkoa lanteen, varmaan kohti Broomea ja sielta pujotetaan kaikki pienet mestat. Ma oon jo nyt ihan tapinoissani, ei malta odottaa et matka jatkuu. On tata odotettukin. Luulin jo hetken et tulis Jennin kans eron hetki parin viikon paasta ku jostain hetkellisesta mielisairaudesta johtuen kuvittelin pysyvani Cairnsissa loppuun saakka. Mutta toisin kay!

Nyt tarvii menna, ladys night alkaa 20min paasta, sielt saa ilmasta samppaniaa niin paljon ku jaksaa juoda!

Lampoa ja rakkautta ja kaikkea maailman positiivisimpia asioita!!! Sanna xoxoxoxox

Jaahas, taitaa olla taas kuukauden paivat aikaa kun oon viimeks jaksanu tarinoida yhtaan mitaan, mut ehka talla kertaa irtois jotain juttuja vaikka mitaan huikeita tarinoita ei ookaan tallakaan kertaa jaettavaks.

Mun elama on lahteny kulkee sellasta tasapaksua rataa, aamulla alkaa tyot 5.30 kun alotin nyt sit tyoskentelee meidan hostellilla kolmisen viikkoa sitten. Ma oon aamusiivooja, jesh:) Sielta sit suoraan seittemaks toihin kahvilaan ja siel kaheksan tuntia hullua tykitysta, kun meijan pomo on sellanen raivohullu libanonilainen joka vihaa naisia ja luulee olevansa jumala. Huh. Mul on hyval tuuril 5min breikki paivan aikana. Sit viel kuulin et kaikki muut saa palkkaa 2 dolsuu/tunti enemman ku mina, ja siita raivostuneena marssin pomon puheille ja sanoin et taa ei nyt kyl oikeen vetele tammonen peli et alahan kaivella kuvetta vahan syvemmalta tai... No ei kauheesti auttanu, tai no, sain nostettuu tuntipalkkaa $1.. Jes. Joo oon suunnitellu kyl pakenevani Jennin kans kuukauden paasta, lahettais vanilla darwiniin 7 muun tyypin kanssa, ehka. En vaan jaksa olla koko ajan vasynyt ja huonol tuulel kun en saa tarpeeks unta ja on pakko olla toissa 7 paivaa viikossa. Ei elaman kuulu olla sellasta ettei pysty enaa nauttimaan mistaan.

Jenni ja Juhiskin muutti pois hostellilta muutama viikko sit, ne sai yhteisen huoneen yhesta share housesta. Oon aika yksinainen siel nyt. On mul siel kavereit, mut ei ne ymmarra mua ja mun outoja tapoja. Ne on kaikki aika pinnallisia idiootteja joita ei kiinnosta muu kuin miehet/naiset, ulkonako ja juominen. Sit ne viel kuvittelee et mua kiinnostaa kuunnella niitten vahapatoisia ongelmia et tykkaaks se ja se hanesta vai ei. Sorry mut ma en oo enaa ala-asteella. Sit kun ma yritan selittaa jotain tast universumista ja oikeesta rakkaudesta ja elamasta ylipaansa, ne kattoo huuli pyoreena et onks toi huumeissa. Voi hyva jumala. Ihmiset. Idiootteja suurin osa. Paitsi te hyvat lukijat jotka satutte oleen mulle rakkaita syysta. Jotenkin taalla paassa vaan kaikki imbesillit hakeutuu mun seuraan ja pitaa mua niiden parhaana kaverina.

Oliks jo tarpeeks katkera tilitys?? Ai oli, no hyva, sit voin lopettaa! Huh :D Piti vaan saada toi mun sydamelta ja jotenkin erittain oudolla tavalla tanne kirjottaminen on terapiaa mulle. Outoa? Who cares!

Mut yks ihminen joka ymmartaa mua taysin ja kuuntelee ja antaa omia mielipiteitaan naihin oikeesti tarkeimpiin elaman kysymyksiin on pieni Jenskari jota ilman ma olisin jo kauan sit tullu kotiin. Mun oma sielunsisko. Kaikki pienet asiat toi mut takas Ausseihin ja tiedan et mun oli tarkotus loytaa Jenni mun elamaan. Tuollaset ihmiset antaa toivoa et on taal viel ihmisia samalta planeetalta mista ite on tullu.

Okei, lupaan et seuraavalla kerralla on taas jotain mukavaa kirjotettavaa, mut nyt ei vaan ehka oo niin mukava olo. Miks ma annan ihmisten hairita mun rauhaa.. Koska oon yks niista idiooteista. Piste.

Sanna xxxx


Ps. Mul on koti-ikava. Ma ikavoin ihan jokasta pienta asiaa kotona. Jopa mun kylpytakkia. Se on liila ja lammin.

Ainiin, en ookaan varmaan kertonut et sain mun rastat pari kuukautta sitten finaaliin ja oon erittain tyytyvainen. N. 55 narua roikkuu sit paasta ja naytan erittain hipilta :D Ihanaa.

Go Flowerpower!!!

Matkustaminen on ihanaa, siita ei oo kysymystakaan, mutta siina on vaan yks todella suuri miinuspuoli.. nimittain hyvastien jatto. Siihen ei totu koskaan ja joka kerta se tuntuu yhta pahalta. Joka kerran ma vannon etten tuu enaa tapaamaan yhta ihania ihmisia missaan ja tuntuu etta pala mun sielusta katoaa. Ja silti joka kerta parin paivan jalkeen kaikki on taas hyvin, muistot polttelevat sydamessa ja oon taas muutamaa ystavaa rikkaampi.
Tapasin eilen yhden Israelilaisen pojan. Se on ollut meidan hostellilla jonkun viikon mutta eilen vasta juteltiin ekan kerran. Ja tietenkin taa ihminen oli yks joka on koskettanut mun sielua ehka syvemmin kuin kukaan koskaan. Ja tietenkin tanaan han on jo poissa. Matka jatkuu, nain se menee. Samat unelmat, samat suunnitelmat. Mutta ei tarpeeks aikaa. Ja silti oon niin kiitollinen etta sain jakaa edes yhden paivan hanen kanssaan. Ehka jossain tapauksissa se merkitsee enemman kuin ikuisuus. Kaikki ihmiset keta tapaan on vain askelia omalla elamantiellani.

Onneks tiedan etta huomenna alkaa taas uusi paiva ja uudet kujeet ;) Ken tietaa kuka sillon sattuu eksymaan mun elamaani. Can't wait!


Adios, Santsu xxxxxxxxxxxxx

Tekstia ei olekaan sitten tullut vahaan aikaan hetkellisesta laiskuudesta ja rahattomuudesta johtuen:) Yritan siis muistella kuukauden tapahtumia lyhyesti etta mitas taalla on oikein tullut sekoiltua...:D

Elika siis ollaan vaihdettu majapaikkaa kolmisen viikkoa sitten eraaseen aivan ihanaan, pieneen, kamaseen hostelliin ja mulla ei tuu nyt sit ainakaan muuttoa mihinkaan toiseen paikkaan vaan tuolla aion viihtya naa tulevat 5kk. Muusta porukasta en tieda, mut meitsi on ainakin loytanyt oman paikkansa tuolta ja sinne siis jaan. Tyotkin luistaa aivan mahtavasti, rakastan olla siella kahvilassa, koko ajan voi saataa jotain ja kiirua riittaa kun asiakaskunta ei oo mikaan pieni (ja pomo kerto viime viikolla et myynti on lahtenyt nousuun sen jalkeen kun tulin sinne toihin... hahahaha, en tieda uskoisinko, mut pomo yleensa on aika tosikko ja ainakin tassa vaiheessa asiakkailta on tullut kiitosta mun aurinkoisesta olemuksesta... isompi hahahahahahah!!!!:D). Tanaan tosin lahdin 2h aikasemmin, pienimuotoinen ruokamyrkytys paallansa.. Mut joo, mikas taalla ollessa, oon erittain happy ja rakkautta taynna. Tosin parisen viikkoo sitten ei ollu rakkaudesta tietookaan ku tuli pieni (lue: kaamea) huutoriita Henkkamuksen kanssa ja ei olla kauheesti tan parin viikon ajan kommunikoitu.. Osasyy sille ettei todellakaan olla muuttamassa saman katon alle. Lahdinki sit vetaa meijan huoneesta (niin kun saatiin neljaan pekkaan oma huone), mut onnekseni paasin samaan huoneeseen eraan toisen suomalaistytyn kanssa ja elama hymyilee taas. Mut joo ei tas mitaan enempaa draamaa ollu, jotku ei vaan aina voi tulla toimeen eika kumpikaan varmaan omalta osaltaan tarvii toista siihen jos hommat ei vaan toimi. Piste.

Mut muuten rakastan Cairnsia, ja oon niin ilonen mita se on antanut mulle. Uusia ystavia, hyvan duunin ja elama on taas elamisen arvoinen (niin ihan kun se ei olis ollu sita aikasemmin...) . Oon taas kasvanut ihmisena paljon, tajunnut ja ymmartanyt uusia asioita itsessani mita en oo aikasemmin hokannut. Esim. kuinka onnekas ma olen, mina, pieni suomalaistytto joka uskalsi kerran ottaa tilaisuudesta kiinni ja lahtea etsimaan itseaan ja tarkoitustaan maailmassa maapallon toiselta puolelta. Ja voin kertoa et nyt juuri talla hetkella ma tiedan et oon kulkemassa mun elamantietani oikeaan suuntaan koska jokainen paiva on uus seikkailu, jokanen hetki on mahdollisuuksia taynna. Ma ehka menetin n.7 vuotta elamastani voivottelemalla elaman kurjuutta mut nyt tuntuu et olisin syntynyt uudestaan, tuntuu et kaikki on uutta ja ihmeellista. Ja ihan by the by, en olis ikina tassa, en missaan tapauksessa jollei mulla olis noin ihanaa perhetta ja ystavia mun takana. Valilla ei tarvii sanoilla sanoa, mut ma tunnen teidan rakkauden mun ymparilla. Aika ihanaa:)

Oon muuten kehittynyt taas kitaristina jonkin verran. Soittelen melkeen joka ilta tuolla meijan hostelilla, ihmiset keraantyy ymparille ja jokaisella on joku toive biisi minka ne haluaa et vedan. Eilen eras saksalaispoika kysy et josko mulla olis netissa biiseja et han vois downloadata. Vooou, kun sanoin et ei todellakaan ni kaikki alko innostuu etta pitas pistaa, vois olla kysyntaa. On aika mahtava kuulla et joku tykkaa, musiikki on mun elama ja kitara mun elamani rakkaus, aina ja ikuisesti. Tajusin vahan aikaa sitten et sitten kun ma kasvan isoksi niin musta tulee taiteilija. Muusikko. En varmaan ikina tuu tahkoon hyvaa rahaa tai tieda missa seuraavan yoni vietan, mutta tiedan etta vain ja ainoastaan sillon oon truly happy. Ihanaa kun vihdoinkin tietaa mika on oma juttu. Enaa ei pelota toteuttaa omaa visiotaan tassa maailmassa, kun pitaa sydamen avoimena kaikki on mahdollista. <3

Tuli aika iso avautuminen, mut ma halusin et te kaikki saatte pienta maistia mitka mun fiilarit nykyaan on ja mika on meininki. Oon onnellinen. Mut sen ma varmaan kerroinki jo :) Toivon et kaikki sais kokee tallasen todellisen vapauden tunteen elamassaan. Niin ja muistakaa et rakkaus on se mika ainoastaan oikeesti merkkaa tas maailmassa. Rakastan teita kaikkia!

Sanna, Cairns xxxxxxxxxxxxxxxx

Noniin, viikko ollaan jo viihdytty taalla Cairnsissa, ollaan etitty duunia aika ahkeraan (lue: Sanna on ettinyt toita ahkeraan, muut vaan juo ja laiskottelee;)) ja mul on nyt ollu kolme eri paikkaa, eli on ollu ihan ketun hyva tuuri. Ekana paivana kun kierrettiin paikasta toiseen kyselemassa toita ni ma eksyin tallaseen mexikolaisraflaan, kavin omistajalta kyselemassa joskos irtois mitaan hommaa ni kyselivat etta koskas voit alottaa etta olis duunia heti! Jaahas, ei siina muuta ku esiliina eteen ja tiskeja tiskaamaan. Oli ihan hirvee paiva, asiakkaita riitti ja tyot oli finaalissa siina vahan yli kakstoista yolla. Juu ei kiitos, kaippa taalta jotain muuta irtois ku tiskipiian hommaa. Seuraavana paivana sit kierrettiin kaikkia valitystoimistoja lapi ja kaikki nelja saatiin toita seuraavaks pariks paivaks. Meitsi joutu Port Douglasiin (n. tunti ylospain Cairnsista autolla) isoon keittioon miksipa muuksikaan ku tiskiorjaks.. No joo ei haitannu, rahaa tulee ja olihan se loppujen lopuks ihan lepia. Mut sit loysin lehdesta ilmotuksen et kahvila ettii tyontekijaa, ni soittelin sinne ja kavin tiputtaa cv:n, soittelivat seuraavana paivana et haluutko tulla huomenna kokeileen et miten sujuu. Ei siina mitaan, suju hyvin ja pyys takas, eli duunit hanskassa:D Hyva siina mielessa et kotona odottaa varmaan kilometrin pitunen masterilasku eika lippujakaan oo viela kourassa ulos maasta.. Mut ei hatia mitia, nyt ois toita ainaki seuraavaks 5kk, seuraavaks kamppa ja jos viittii ni iltatoita viela paalle.

Nyt tahan hataan en jaksa kirjotella enempia, halusin vaan kaikille kertoa et elama hymyilee taas, oon ilonen missa oon ja kenen kanssa vietan aikaa, linnut laulaa ja aurinko paistaa!

Tarinaa tulee vahan enemman paremmalla ajalla. Kiitos ja hei!

Love love love, Sansibaari xxxxxx

Jeah, elika tanaan tuli lopullinen paatos, Team Finland sanoo lopulliset hyvastit Bundabergille ja suuntaa kohti Cairnsia:D Paatettiin vuokrata talo ylhaalta pohjoisesta ja etsia tyota kaupungista. Meit lahtee nyt lauantaina mina, Jenni, Juhis ja Henkka ja pari muuta taalta hostellilta seuraa luultavasti perasta n. parin viikon paasta. Yritetaan vuokrata joku iso kamppa et kaikki mahtuu! The ultimate house of parties and love :D hahahaha.

Taalla ei jaksa heilua enempaa, paikka on ihan pepusta eika tyota oo ollu riittamiin kaikille viikon takaisesta sateesta johtuen (tosin nyt ku paatettiin lahtea ni taal on ollu ihan uskomattoman kaunista..). Ma oon saastany tan viimeisen viikon aikana enemman kuin koko sina aikana ku oon ollut taalla (6 viikkoa!!! Jessus..). En ookaan varmaan kertonu et mita ma oikeen oon taalla duunaillu. No sillon ku tultiin ni jouduin ekan viikon aikana keraamaan paprikoita ja tsukkineita, ei mitaan hajua onko toi vika ehka kesakurpitsa Suomeks.. anyway, kummatkin ihan hirveita selanhajoittajia ja plus et tost tsukkiineista maksettiin $2,40?/ampari ja parhaana paivana sain kerattya 44 amparia ja huonoimpina 19. Et siita voi vaan laskea oliko sen arvoista:/ Sen jalkeen sain toita kirsikkatomaattien poimijana, josta myos maksettiin amparien mukaan, $9/ampari. Muuten ihan iisia, mut kun ne tomaatit on niin pienia ja ampari niin iso... No money for me. No pari viikkoa sit lykasti, mut kutsuttiin respaan vahan juttusille (luulin taas et ne haluu rankasta mua kun oon tehny jotain tuhmuuksia mita en oikeesti oo tehny:)haha) ni ne ehdotti mulle josko menisin tallaselle yhelle farmarille toihin ku se tarvis vahan jeesii sen farmilla. Joo ei siina mitaan, menin ja taytyy kyl myontaa et onni potki talla kertaa meikalaista persuksille oikeen todenteolla. Fred on 38-vuotias mies joka asuu vanhempiensa luona ja sil on jonkinlainen bisnes, lahtee myymaan vihanneksia aina viikonlopuks, mut viikkosin silla ei oo mitaan tekemista ni ma oon vahan kuin toiminut vaan seuraneitina sille:D Hyvin vahan tarvi aluks tehda mitaan, kuhan jotain haarailin ni parin tunnin paasta aija tulee jo sanoo et eikohan lopetella ja menna bisselle. Nii se aina tarjoo mulle kaljaa ja tekee mulle lounasta ja ostelee kaikkea ja oikeestaan vaan maksaa siita et ma hopotan sen kanssa. Viime viikolla tosin ollaan vahan fiksailtu Fredin puutarhaa, mihin ma oon saanu suunnitella ja toteuttaa mun visioitani. Se on ollu kaikkein paras tyo koko maailmassa. Ikina. Ja raha tulee puhtaana kateen ja joskus jopa ylimaarasta kun jos pitaa maksaa $135 ni se on vaan hanen mielestaan helpompaa antaa $150... Ei mikaan paha nakki taytyy myontaa.

Mut joo, mun piti tulla tanne vaan kattoo toita ja nyt taas vahan jouduin vaarille poluille ku tulin tanne hopottelee. Hyva fiilis ku tietaa et lahtee. Ikava tulee ihmisia, mut onneks ne kaikkist rakkaimmat tulee messiin. Eli No hata! :D

Rakkautta ja lampoa, Santsimos