IRC-Galleria

se on todella hyvä yhistelmä.

mutta. en tiiä mitä ajattelis. päivisin on tosi hyvä olo, varsinkii tänää oli, ku aurinko paisto ja kevät iski molempii rintoihi iha kohinalla! kevät tulee ja sitä myöten kans kesäkesäkesä :D jos vaikka EES KERRAN pääsis käymään terassilla, toivoa sopii et ilmat sattuu kohillee..

ei asiat ehkä ookkaan niin paskasti ku luulin. mutta katsellaan nyt. meni eilisilta hiukka pitkäks joten en nukkunu yhtää viime yönä vaa vieraan lähdettyy mänin alottaa lumihommat :D täs vaiheessa alkaa jo kyl silmä nuokkuu ja jalka hävitä alta (38 tuntia hereillä).. aika on siis tullut: käydä nukkumaan.

äitii ja mattii, kaisaa ja simoo, mikkoo ja eevaa ja hetaa ja henrii. kaikkia. sen kun vaan osais niille sanoo joskus.
ikävä kotiin.
mut on asioita jotka pitää miut tääl. ne on lupauksia jotka rikkomalla saa samantien haudata ittensä. ne on ihmisiä joista on tullu mulle läheisiä, melkein ku perheenjäseniä. ne on tavallaan mulle perhe, tuki ja turva ku kaikki muu on kaukana. nekin on miun sydämessä, aina.

jotkuu ihmiset on vissii luotu elämään yksin. vaik eiks jokaiselle pitäny olla joku?? paskapuhetta sen suusta kuka sen onki sit ikinä keksiny. kiitos, oli kivaa. aamen.

voiko ihmisessä olla vaan yksinkertaisesti niin paljon negatiivista energiaa ympärillä et siihen ei vaan kukaan haluu tulla lähelle ja pysyy siinä?

miul kävi yks vieras. liikaa ei pidä viel hehkuttaa mut todella iloinen mieli jäi! :) toivotaan et jatkoa seuraa... ;)

on tehny kyl hyvää olla vähän aikaa erossa imatralta. ne samat kadut, samat naamat. yök. johan tuosta vierähti päälle nelisen kuukautta viime käynnistä.
aah, kyl aika menee nopeesti. mein hetakii on jo reilu kolme vee, ja puhuu höpöttää ihan sikapaljon! "senkin lyökäle!" ja "isi saa sen valmaan lälläkällä poikki."
me mennää tänää eevan, henrin ja hetan kans käymään seikulla, ukilla ja mummilla ja empulla ja annilla. äippä tulee hakee miut ja hetan josssai kolmen hujakoilla ja sit mennää viinikselle. huomen mikko vissii tulee hakee hetan pois ja mie lähen sit sunnuntaina. ei kyl yhtään huvittas lähtee kotiin.. :/ mut kai se on pakko taas kohdata arki ja todellisuus. mut eiköhän se aika mee nopeesti odotellessa sitä ehkä-tulevaa-risteilyy :D

hah! saavuin taas pitkästä aikaa kotikonnuille töitten lomasta. autoa ajellessa ja puhelimessa papattaessa just ja just sain järkättyy melkein kokonaisen päivän vapaata :D päätä särki ennen ku junaan kerkisin ja nyt se on hävinnyt. ressi toi ja vei mennessään.
sunnuntaina pitäis taas pakata kompetta mukaan ja lähteä takas kotia kohti.
palaan astialle taas joulun tienoilla. ei passaa liian usein käyvä ettei tuu tavaks :D luv ya all! <3

ps. jos hyvä onni potkasee nii laitan nyt viikonlopun aikaan uusia kuvia uudesta minästäni. toivottavasti se on iloinen yllätys :) jotkuu tietää mitä tarkotan..