IRC-Galleria

Noniin rakkaat lukijani (tiedän kyllä keitä te olette).
Mitäs tänään kuuluu.
Ihan hyvää varmaan. Psykedeelistä suorastaan. Viha on nimittäin aika kiva tunne. Kun sitä sekoittaa vähän väsymykseen ja johonkin epämääräiseen tunteeseen (jonka Mielen maailma 4: Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu ja varmaankin kaikki muutkin psykologian oppikirjat niputtaisivat "miellyttäviin tunteisiin" tai jotain), syntyy omituinen fiilis. Oikeastaan mun tekee mieli riehua ja nauraa vaan ihan hillittömästi. Vois mennä vähän lukeen Amarillon ruokalistaa.
Vittu jotkut ihmiset on typeriä. Siis oikeesti, semmosia saatanan ääliöitä. Ja jotkut on niin hyviä ihmisiä, et ei voi käsittää. Miten nuo kaksi ihmistyyppiä oppis erottamaan toisistaan tarpeeks ajoissa? Mä en ainakaan opi sitä ikinä.

Psykan tunti:
ope: "Tunnetteko te semmosia ihmisiä, jotka haluaa miellyttää kaikkia? Eikö olekin ärsyttäviä!"
Hahaha repesin tolle niiin pahasti. Et lol sille vaan. Vaikka en saiskaan sanoo "lol" koska se ei sovi mulle.
(ei sellaset ihmiset nyt niin ärsyttäviä aina oo)

Mun piti äsken kirjoittaa "vaan". Kirjoitin "viina".
Tää oli joku freudilainen lipsahdus.