IRC-Galleria

Haluisin elää Jane Austenin kirjoissa ja olla se rohkea ja sopivan avuton sankaritar. Sitten tulisi Darcy tai Tilney tai vastaava, täydellinen brittimies, joka puhuis kauniisti ja kohteliaasti. Vois tulla kaikkia esteitä, kuten ilkeitä sukulaisia, mut lopulta kaikki päätyis suuriin häihin ja täydelliseen elämään.
Katsoiko joku just vähän telkkaria.. :D

Mun mahaan sattuuu. yyh. Ei kannattais syödä.

Oon ollu aikaa saamaton. Tein mä ruotsinläksyt ja alotin vanhishameen, mut silti.
Voisin skipata tän loppupäivän ja siirtyä suoraan maanantaihin. Tai tiistaihin. Maanantai on nimittäin turha päivä. Mut keskiviikko on kaikista maukkain.
Oon elämätön, mut mä melkein menisin huomenaamuna tanssitunnille mieluummin kuin et nukun sen ajan. Toisaalta, ei se nukkuminenkaan kamalaa oo...
Bluaahhhh. Pitäiskö lukee vähän enkkua tai psykaa tai jotain. Täs on kyllä nyt motiiviristiriita.
En oikeesti jaksa tehdä mitään kun mahaan sattuu. Tosin vois lukee Mr. Darcy's Diarya.
Ihana Darcy. Mun unelmien mies. Brittiläinen ja kaikkee. Harmi että sitä ei oo olemassa.

Terveisiä Satula:
Olen nyt astunut elämässäni uuteen ja jännittävään datismaailmaan eli vieraillut gälessä. Hienos.

Ja nyt voisin lopettaa ajattelemisen. Haluun lopettaa sen. Haluan. Nyt heti. Tästä ei seuraa hyvää ellen lopeta nyt HETI.
Vittu oon niin huono asioiden mielestä poissulkemisessa. Mä lietson vaan itteeni ja tämä pahenee.

Noniin rakkaat lukijani (tiedän kyllä keitä te olette).
Mitäs tänään kuuluu.
Ihan hyvää varmaan. Psykedeelistä suorastaan. Viha on nimittäin aika kiva tunne. Kun sitä sekoittaa vähän väsymykseen ja johonkin epämääräiseen tunteeseen (jonka Mielen maailma 4: Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu ja varmaankin kaikki muutkin psykologian oppikirjat niputtaisivat "miellyttäviin tunteisiin" tai jotain), syntyy omituinen fiilis. Oikeastaan mun tekee mieli riehua ja nauraa vaan ihan hillittömästi. Vois mennä vähän lukeen Amarillon ruokalistaa.
Vittu jotkut ihmiset on typeriä. Siis oikeesti, semmosia saatanan ääliöitä. Ja jotkut on niin hyviä ihmisiä, et ei voi käsittää. Miten nuo kaksi ihmistyyppiä oppis erottamaan toisistaan tarpeeks ajoissa? Mä en ainakaan opi sitä ikinä.

Psykan tunti:
ope: "Tunnetteko te semmosia ihmisiä, jotka haluaa miellyttää kaikkia? Eikö olekin ärsyttäviä!"
Hahaha repesin tolle niiin pahasti. Et lol sille vaan. Vaikka en saiskaan sanoo "lol" koska se ei sovi mulle.
(ei sellaset ihmiset nyt niin ärsyttäviä aina oo)

Mun piti äsken kirjoittaa "vaan". Kirjoitin "viina".
Tää oli joku freudilainen lipsahdus.

Rasittavinta ikinä. Kello on 22 ja läksyt on tekemättä.
Paskaaa. Yllättäen.
Mun elämä on tylsää.

Kuinka monen mielestä on oikeesti kivaa katella söpöilevää paria? Kun ne lässyttää ja hiplaa toisiaan koiranpentuilme kasvoillaan. Mä kuulostan nyt vanhalta katkeralta akalta, mut mun mielestä sellanen on tosi rasittavaa.
Sitä paitsi, mähän oon vanha katkera akka, joten mun kuuluukin olla just tota mieltä.

Mä meen lukemaan Turkuun kulttuurihistoriaa! Jos pääsen.
Ilmeisesti mun pitäis saada siis hyvä arvosana historiasta, äikästä, ja kahdesta tai kolmesta muusta aineesta. Ne on ehkä enkku, psyka ja ranska. Psykasta on kyllä ihan uskomattoman vaikee saada hyvä... No pitää sit vaan panostaa siihen. Ja ranskaan, sillä muuten en mitenkään saa hyvää siitä. Enkun suhteen luotan kielimatkaan.

Apua mitä mä teen jos en pääse sinne yliopistoon? Se on mun SUURI UNELMA. Luulin, et lähtisin Ouluun aatehistorian takia, mut tajusin et kulttuurihistoria onkin parempi, sillä se mua oikeesti kiinnostaa eniten.

Mua melkein itkettää onnesta kun kuvittelen et vois opiskella vaan HISTORIAA! Siis tottakai muutakin, mut sitä pääasiassa.
AH!!!!!!

Hui, huomenna alkaa uusi jakso.
Ruotsi, hyi.
Tanssit....
...
Kaikki ihmiset..

Mä jään kotiin.

Tähän aikaan vuodesta kuuluu asiaan, et muistelee kaikkea viime vuonna tapahtunutta ja fiiliselee niihin juttuihin liittyvää musaa kuunnellen. Mä oikeesti kyllä teen sellasta koko ajan, mut nyt siihen on hyvä syy.

Keane on taas kova juttu, koska se oli kesällä niin tärkee mulle. Hassua, miten parin jutun ansiosta mulle jäi kesästä niin hyvät muistot, vaikka aika paljon sillon tapahtu kaikkee paskaakin.

Vuodenvaihteessa taisin oikeesti päästä joistain asioista yli. Ainakin hetkellisesti. On semmonen olo, et viisastuin ton vuoden aikana ihan tosi paljon, ja hyödyn siitä viisaudesta.
Jos mun keskimääräinen onnellisuus kasvais samalla nopeudella mitä se on kasvanu parin vuoden aikana, niin millanen fiilis mulla olis vuoden päästä?