Kohta. Huomenna. Viimeistään viikon päästä. Silloin mä oon jo unohtanut, eikä sillä asialla ole enää väliä. Sellaisista jutuista ei puhuta eikä välitetä.
Silti, on kyse muustakin. Aina on pakko ryhtyä siihen mihin moni muu, ja aina tekee ihan hiukkasen huonommin. Aina. Koko ajan kerään lisää todisteita tukemaan tätä väitettä. Millon mä teen jotain niin yksin, etten löydä ketään kehen verrata? Ja milloin mä teen jotain missä oon todella hyvä muutenkin kuin vaan silloin kun vertaan itteeni? Mä olen hyvä tyyppi joo, mutta mulla ei ole mitään mihin uskoa loppuun asti. Mitään, mihin tarttua.