IRC-Galleria

1. Oletko tyttö vai poika?
tyttö

2. Minkälaiset hiukset sinulla on?
punaiset, ihan kohta pitkät. Olen oppinu tykkäämään niistä, vaikka ne ei yhteistyöhön suostukaan.

3. Oletko kaunis vai ruma?
joskus kaunis ja joskus ruma

4. Asia, joka häiritsee juuri nyt?
Saako sanoa monta? okei hienoa.
- Toukofest-asiat on hajallaan
- Maailma on niin epäreilu paikka että se ei tunnu melkein ollenkaan pahalta, koska se tuntuu niin joltain... absurdilta ja surrealistiselta ja.. jotain..

5. Millä luokalla olet?
ekalla

6. Oletko lyhyt vai pitkä?
pitkä

7. Oletko varattu?
en

8. Haluaisitko olla varattu?
olis se mukavaa, mut ei jaksa nyt itkee sen asian perään

9. Oletko ihastunut?
nyt innostaa enemmän vihaaminen

10. Mitä mieltä olet elämästä?
se on epäreilua, mutta parempaa kuin joskus ennen

11. Onko Namibia mielestäsi hieno maa?
en tiiä

12. Ihailetko Tarja Halosta?
ihan hyvä ihminen kai, en osaa sanoa kun en tunne

13. Podetko kroonista turhautuneisuutta johonkin asiaan?
todellakin, mutta alan parantua

14. Mikä on kauneinta/komeinta/hienointa vastakkaisessa sukupuolessa?
itsevarmuus. Maailman omistaminen tosin on ärsyttävää, on se, usko vaan.

15. Mitä mieltä olet kahdeksanaamuista?
en tiedä enää

On asioita joista pitää osata luopua ja äsken löysin yhden sellaisen.

On asioita joista pitäisi osata luopua. Unelmia. Vai kuvittelenko mä vain, että pitää päästää irti? Pidänkö mä todella niin paljon itseni kiusaamisesta?

Tänään on aika kivaa.

Taas edessä neljä turhaa päivää. Mutta se on vähemmän kuin vaikka viisi.
Ja kauheasti tekemistä.
Mutta on sentään jotain mitä odottaa nämä päivät.

Jotkut toisille pienet asiat on toisille niin tajuttoman suuria. Ihan pieni hetki voi saada hirmuisen onnelliseksi pitkäksi aikaa.

Syyksi epäillään ilman kylmenemistä ja päänsärkyä.
Seurauksena taas on muunmuassa se, että muukin musiikki kuin Kemopetrol alkaa kuulostaa musiikilta.

Tänään oli NIIIIIN hyvä päivä. Jotain ihan mahtavaa.

En tee mitään, mutta en oikein tiedä mitä PITÄIS tehdä. Autuas saamattomuus jatkuu. No, kyllä aika on edelleen turhaa, seuraavan viikon ajan. Katsotaan siis ensi tiistaina fiilikset uudestaan...

Mutta mikä tää ihan uskomaton olo on? Elämä on pelkkää täpinää.

Kolme koetta ensi viikolla ja oon lukenut tänä viikonloppuna yhteensä ehkä tunnin. Varmaan saan toisenkin täyteen, kun ei ole muutakaan tekemistä. Jotenkin kaikki on ajankulua. Jos mä luen kokeisiin, yritän vaan saada sillä ajan kulumaan nopeammin. Jos mä en lue kokeisiin ja teen jotain muuta, se ei ole lukemisen pakenemista, vaan odottamista. Että tämä päivä loppuisi.

Eilen tein kokeen, olin kaupungilla, nukuin, datasin, lojuin. Turhaa suurin osa, mutta se ei tuntunut siltä. Ei tullut yhtään huono omatunto, vaikka pitäis. Oon mä saanut yllättävänkin paljon asioita aikaiseksi tänään, vaikka jotain lojuilua on ollut ilmassa. Mutta ei sitä perinteistä sohvaan uppoamista, sillä silloin aika kuluu hitaasti.
Niin vapautunut olo. Mä en vaadi itseltäni MITÄÄN tänään. Ihanan autuas kiinnostumattomuus.

Mietin kauan että mistä tää tulee, miks saamattomuus ei tunnu pahalta tänä viikonloppuna. Sitten keksin.
Jos aika on turhaa ja tarpeetonta, se ei voi mennä hukkaan.

Sadetanssi. Löysin sen uudelleen. Nostalgiaa parin vuoden takaa.

Aurinko tekee hyvän mielen. Kemiantunnilla suretti, mutta siellä tuli jo parempi olo. Ja lopulta keväinen auringonpaiste teki ihan iloiseksi.

Ehkä tästä kaikesta selvitään.

Mä en ole hyvä ottamaan riskejä. Se tässä pelottaa.