IRC-Galleria

http://workshop.chromeexperiments.com/stars/


Oikealta voi alkaa zoomailemaan kokoamme galaksissa, ja muistakaa... se on vasta yksi galaksi miljoonista. Googlen uusin projekti.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/quotse+on+pelkka+teoriaquot+naita+tieteellisia+kasitteita+kaytetaan+kaikkein+useimmin+vaarin/a891300

Kiitos NanoIQ:lle uutisesta.

Tuli mieleen kun näin kuvan... Näiköhän lentokoneet lentää kretsujen ja muiden fundisten silmissä? ;)

Olen viime aikoina koonnut ja päivitellyt vanhoja kirjoituksia, yhdistellyt samoja aihepiirejä, lisäillyt kuvia ja yrittänyt hieman jäsennellä niitä. Kolmas tällainen valmistui eilen.

Kreationismi tykkää todennäköisyyksistä. Ainakin ne ihmiset, jotka eivät todennäköisyyksistä tiedä mitään. En väitä itsekään tietäväni hirveästi, mutta tarpeeksi, että pystyn näyttämään kuinka typeriltä niitä käyttävät vaikuttavat.

Nyt olisi täydellinen tilaisuus testata mahtuuko kaikki eläimet arkkiin!

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/nooan-arkin-jaljennos-maksoi-yli-miljoona-euroa---katso-kuvat/art-1288397358564.html?ref=rss

Linkitin naamakirjassa hieman turinointia evoluutiokysymyksestä vaaliehdokkaille, ja yllättäen sieltä kommenttiosiolle innostui hyppäämään exä, jonka kanssa muistaakseni viimeksi tuli juteltua kun olin 19 tai 20(eikä feisbuukissakaan ole sen enempää juuri lätisty). Mutta se tarina on ihan toinen, ne kommentit aiheeseen ovat syy.

Hän itse: Sen verran hataralla pohjalla evoluutioteoria, joten uskaltaisinpa sanoa, että jos oppilaille esitetään tämä ainoana totuutena, niin heidän omaa ajatteluahan siinä riistetään. Onneksi opettajana saan itse sanoa oman mielipiteeni, oli kansanedustajien mielipide mikä tahansa. ;)

Minä itse: Viimeksi kun asiasta olen uutisia nähnyt, niin väittelyä aiheutti vain mikä versio tietystä evoluutioteorian osasta on lähempänä totuutta kuin toinen. Biologeista lähes kaikki kuitenkin asettuvat evoluution taakse, yhtäkkiä popularisoijista vastustamassa ei muistu mieleen kuin Behe(joka hänkään ei ole evoluution perusteita vastaan, vaan väittää älykästä suunnittelua aloittavaksi voimaksi). Mikä osa siitä tarkalleen ottaen on hataralla pohjalla?

Hän: No ihan esimerkkeinä vaikkapa se, kuinka näille suurimmille ja oleellisimmille "muutoksille" puuttuu edelleen todisteet. Ja se, että edes yksi elävä solu syntyy, on ihan äärimmäisen epätodennäköistä, saatikka sitten kahta elävää solua - puhumattakaan tuntevasta ihmisestä.. Nooh, samapa tuo mitä ihmiset maailman synnystä ajattelevat, ei siihen kuitenkaan lopullisia vastauksia tässä elämässä saada - ja ehkä se ei ole tarkoituskaan. Joten annetaanhan kaikkien, myös tällaisten toisenlaista ajatusta edustavien, kukkien kukkia, eikö?

Minä:Kyllä, muitakin ajatuksia elämän kehittymisestä maapallolle voidaan esittää, kunhan se tehdään oikeassa kontekstissa. Esimerkiksi kreationismi on varsin loistava uskonnontuntien täyte. Biologian tunnille, mistä kyselyssäkin oli puhe, ei luomisella ole mitään asiaa. Koska sillä ei ole todisteita. Ei ensimmäistäkään.

Elämän alku ei liity evoluutioon millään lailla. Tämän voi lukea jo evoluutioteorian määritelmästä, etteivät elämän syntymenetelmät ole osa evoluutiota.

Kemialliselle abiogeneesille onkin jo niin tukeva teoreettinen pohja, että on hyvin todennäköistä että jollain planeetalla on elämää joka on lähtenyt niin käyntiin. Kokeellisesti on todistettu niin menetelmät yksinkertaisten itseään monistavien molekyylien selviytyminen alkumaan olosuhteissa, lipidien muodostaman suojakalvon(alkeellisen soluseinän) kehittyminen näiden molekyylien suojaksi, sekä näiden "lisääntyminen eli monistautuminen".

Kuinka epätodennäköistä se on? Koska tiedämme tasan ja vain yhdestä planeetasta(ja universumista), missä on elämää, jokainen matemaatikko pystyy kertomaan, että otanta on liian pieni luotettavien todennäköisyyksien laskentaan. Meillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka todennäköistä elämän synty elämää suosivilla planeetoilla on. Elinkelpoisia planeettoja on löytynyt vasta kymmeniä(hieman enemmän jos lasketaan mukaan uudet arseenin perimäänsä sisällyttäneiden bakteerien tuomat lisämahdollisuudet), emmekä tiedä onko niillä elämää. Ennen kuin tiedämme, William Lane Craig ja muut "todennäköisyyslaskijat" eivät tiedä mistä puhuvat(ja äijänkin pitäisi olla matemaatikko). Todennäköisyyksistä ja älykkäästä suunnittelusta enemmän tässä(linkkasin todennäköisyyslaskelmani, jotka perustuivat peräti craigin omiin, muistaakseni).

Evoluution todisteista taas... Merestä maalle (ja takaisin valaan tapauksessa), keuhkot, silmät(useaan kertaan usealla tavalla), apinankaltaisesta ihmiseksi; Nämä kaikki muutokset on tuettu sadoilla, ellei tuhansilla fossiileilla. Esi-ihmisten fossiileja on niin paljon että suurin tappelu on jälleen vain siinä, että miten sukupuu järjestellään, kuka oli jälkeläinen ja kuka kehityksen sivuhaara, joka vain kuoli sukupuuttoon.

Ja vaikka kaikki näistä voisitkin osoittaa vääräksi, siltikään se ei tee kreationismia ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi, tai edes vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi. Luomisteorialle ei ole *mitään* todisteita, ja ennen kuin se saa niitä, sillä ei ole mitään asiaa filosofian tuntia edemmäksi kohti biologiaa ja tiedettä.

Mutta päätän samaan ajatukseen kuin aloitinkin, eli ehdottomasti, siitä pitääkin puhua, mutta uskonnontunnilla, minne se kuuluu.


Että näissä tunnelmissa alkoi tämäkin aamu.

Nyt voidaankin sitten yhdistää kreationistien rappeutumis"teoria" ja evoluutioteoria. Näyttäisi olevan nimittäin niin että olemme "rappeutuneet" simpanssista ;)

http://www.tiede.fi/uutiset/4233/puuttuva_dna_erottaa_ihmisen_apinasta

Nimittäin kreationistien leirissä, ja aivan heidän omalta suunnalta.

http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=2847&selGroup=77

Olen tutustunut tuon sarjan ensimmäiseen osaan joka käsitteli kosmologiaa: http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=7261
Vaikka kyseessä on kristillinen kirja, se ei mennyt ristiriitaan tieteen kanssa. Päinvastoin, se opettaa mm. alkuräjähdyksen kristityille niin että hekin sen ymmärtävät, heidän omalla kielellä.

Tämän kirjasarja on kova paikka monelle, sillä se yhdistää tieteen ja uskon ja vieläpä ihan sulaan sopuun. Jos tuo toinen on yhtään samalla linjalla kun ensimmäinen, niin kristittyjen leirissä on odotettavissa pientä hämmennystä. Nimittäin odottaisin kirjan esittelevän heille evoluutioteorian faktana, aivan kun edellinen kirja esitti alkuräjähdyksen faktana. Nyt on siis jotain mitä jännittää.

Tässä vielä kustantajan sivu kirjasarjasta:
http://www.sro.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=990&Itemid=659

"Kirjasarjaa voidaan luonnehtia myös vielä yhdellä poikkeuksellisella piirteellä. Sarjan kirjoissa ei luovuteta siitä näkökulmasta, että kristillinen usko on nykymaailmassakin ja tieteen huimien edistysaskelten keskelläkin yhä täysin relevanttia. Mutta kirjoissa ei liioin ryhdytä tekemään tieteen vallankumousta, keksitä uutta tiedettä tai »uskovien tiedettä», ikään kuin kristinuskon relevanttius sellaista tarvitsisi. Näistä lähtökohdista on seuraamuksena se, että mitä kuulemme tieteestä – myös siltä kohden, mitä sanotaan sen suhteesta uskoon – on laajasti kuranttia, ei pienen piirin idiosynkrasia. Sattumia löytyy tällöin ehkä vähemmän, mutta ne on kaikkien purtava."

Laitan vielä perään yhden artikkelin Kosmologia-osan kirjoittajasta, jonka pitäisi selvittää hieman taustoja sarjasta:
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-06-05/ajankohtaista/Avaruudesta_loytyi_suuri_Jumala

Raamattu kertoo tulvan vesien saapuneen kahdelta suunnalta tuomaan tuhoa. Toisaalta, vedet ryöppysivät maan alta(Kaikkis syvyyden lähteet puhkesivat) ja toisaalta, alkoi neljäkymmentä päivää kestänyt sade. Näistä kahdesta on erillisiä tulkintoja, miten nämä selittyisivät:
1. Syvyyden lähteet tarkoittaa maan alla ollutta vesivarantoa, joka ryöppysi pintaan.
2. 40 päivää kestänyt sade taas tuli ilmakehän yläpuolella olleesta vesikerrostumasta.

Nämä lienevät kreationismin keskuudessa yleisimmin hyväksytyt selitykset veden ilmestymiselle.

Syvyyksiin jemmatut vesistöt.

Syyvyden lähteillä on jälleen useampi erillinen teoria, siitä, mikä sai kyseiset vedet yllättäen nousemaan pintaan. Käsitellään niitä yksitellen seuraavaksi ja siirrytään vasta sen jälkeen yhteisiin ongelmiin.

Mannerlaatat kelluivat veden päällä. Laatan halkeaminen aiheutti vesien ryöpsähdyksen pintaan ja laattojen painumisen pohjalle. Tässä on yksi maalaisjärjelläkin nähtävä ongelma: Kivi ei kellu. Vapaasti ytimen ja vesikerroksen ympärillä kelluva kuori ei ole riittävän tiivis pitämään vesimassoja allaan vaikka olisi kuinka yhtenäinen. Kuoren ja ytimen välissä pitäisi kuitenkin olla melkoinen määrä vettä, että se riittäisi tuomaan pinnalle niinkin suuren kerroksen vettä kuin mikä olisi tarpeen edes Araratin peittämiseksi. Lisäksi katastrofaalinen mantereiden romahdus vesien alle olisi todennäköisesti tuhonnut arkinkin, koska tämän romahduksen seurauksenahan vasta sateetkin alkoivat, joten arkki olisi tuolloin lojunut kuivalla maalla. Kun koko maapallon pintaosa yllättäen syöksyy useamman sata metriä alaspäin, et halua olla paikalla.

Huokoinen kiviaine sitoi veden. On olemassa useita kristallisoituvia ja hyvinkin huokoisia kiviä ja mineraaleja, jotka voivat sitoa itseensä suuria määriä vettä. Yleisellä nimellä näitä aineita kutsutaan hydraateiksi. Näiden ainesten kanssa ongelmana onkin se, miten ne yhtäkkiä saatiinkin reagoimaan niin ärhäkästi, että kaikki ne poistivat vetensä niin agressiivisesti ja totaalisesti, että maan pinta hukkui. Yleisesti ottaen aineiden puhtaus ja lämpötila vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon vettä se sitoo sisäänsä.

Näille kummallekkin hypoteesille ongelmakohtia:
-Lämpötila. Maan kuoren eli kovan, elastisempien sisäkerrosten päällä kelluvan laattapalapelin alla lämpötilat ovat 200-400 celsiusta. Tuossa lämpötilassa ja paineessa vesi alkaa lähestyä superkriittistä olomuotoaan. Mitä tapahtuisi jos tällainen vesi purkautuisi maan pinnalle sellaisissa määrissä että se peittäisi mantereita? Päästyään paineen alta vesi(mikäli se siinä paineessa pysyisi nesteenä) höyrystyisi jo pakokanavissa purkautuen järkyttävällä paineella. Tämä vieläkin yli 100-asteinen höyry steriloisi lähialueet asuinkelvottomaksi tappaen kaiken edetessään.
-Purkautumat. Nämä vedet/höyry jättäisivät purkautuessaan jälkeensä todisteita purkauksen kohdista. Sekaisin heiteltyjä eri kerrostumien kivilaatuja, jne. Tällaisia ei ole vielä löydetty, ainakaan suuren mittakaavan tulvan vaatimia määriä. Tietenkin purkautumista koituisi myös Nooalle ongelmia, hänen kun pitäisi väistellä taivaalta syöksyviä kiviä samalla kun yrittäisi pitää purtensa pinnalla.

Siinä hieman ongelmaa minkä kanssa vedenalaiset vesivarannot painivat.

Ilmakehän yläpuolelle sijoitettu vesikehä.

Tämä kreationistien arvailu kuulostaakin jo yhtä kaukaa haetulta kuin sen lukuisat ongelmatkin.
- Miten? Kuinka vesi oli päätynyt maapallon ympärille? Planeettojen synnystä tiedetään melko tarkasti, miten homma toimii, mutta nämä teoriat eivät kykene selittämään, miten planeetan ilmakehän yläpuolelle päätyisi vesikerros.
- Vesikehä ja kosmiset säteet. C-14 radiohiili on aine, jonka selkeästi yleisin syntytapa on kosminen säteily, eli typpi-14 kohtaa vapaan neutronin säteilystä, jolloin tuloksena on C-14(hiili) ja H(vety). Mikäli siis vesikehän teoria pitäisi paikkansa, ei yli 4000 vuotta vanhoissa esineissä tulisi olla juuri lainkaan C-14 hajoamisesta todisteita. Näin ei kuitenkaan ole asian laita.
- Vesikehä ja paine. Perusfysiikkaa: Ilmakehän paine muodostuu meidän päällämme suoraan ylöspäin olevasta ilmasta, sen massasta maan vetovoiman vaikutuksen alaisena. Kun sukellamme vaikka veteen, paineeseen lisätään veden tuoma lisäpaino. Vesi tuo noin yhden ilmakehän verran lisää painetta kymmenen metrin välein, eli kun sukellat 20 metriä syvälle veteen, on päälläsi noin kolmen ilmakehän verran painetta. Jos oletetaan, että ararat vuori olisi ollut vain kaksi kilometriä korkea tulvan aikoihin(5km nykyään) ja että puolet maan peittäneistä vesistä tulivat syvyyksistä, olisi ilmakehän yllä leijuva kehä silti yli puoli kilometriä paksu. Jos noin 10 metriä lisäisi painetta yhden ilmakehän verran, 500 metriä tekisi jo 50 ilmakehää painetta. Yksikään ihminen ei tässä paineessa selviäisi hengissä. Eikä mikään muukaan eliö.
- Lämpö- ja valohukka. Vaikka maata kiertävä vesikehä olisi pelkkää höyryä tai jäisiä kristalleja, ne silti varaisivat itseensä suurimman osan auringon säteilystä. Nestemäisessä vedessä valosta arviolta 25% saavuttaa 10 metrin syvyyden ja sadassa metrissä auringonvalosta on enään jäljellä kaunis ajatus. Tämä tarkoittaisi että maapallon pintalämpötila olisi ollut pysyvästi pakkasella kunnes vesikerros satoi maahan.
-Miten se vesi saatiin alas? Jos tämä vesikehä oli ollut stabiili jo useamman vuosituhannen maan yllä, mikä sai sen äkillisesti itsetuhoiseksi ja syöksymään maahan?
- Veden maahan sataminen. Ylemmistä ilmakerroksista asti energiaa hyödyntävä vesi olisi kiehuvaa ennen kosketusta maahan. Eikä tietenkään sovi unohtaa maan ytimen lämmittämää superkriittistä höyryä, joka myös purkautui samaan aikaan.

Näiden ajatusten voimin ei voi kuin todeta, että oli se Nooa kova mies. Yli 50 ilmakehän paineessa hän paineli säkkipimeässä ja jäisessä maassa töitään, kunnes eräänä päivänä tähän painekattilaan syöksyi yli 100 asteista höyryä maan alta ja kiehuvaa vettä satoi taivaasta. Ja mies vain seilasi pois paikalta kuin mitään ei olisi sattunut. Dinosaurukset vain kiehuivat elävältä, pois haisemasta. On se kova.