IRC-Galleria

Käyttäjä PowerOfGod kirjoitti numeroista 666 ja 777 omia ajatuksiaan. Sieltä löytyi melko tavanomainen kristillinen tulkinta, joka perustuu lähestulkoon kliseeksi asti jankattuun "ainoaan oikeaan" tulkintaan numeroiden merkityksestä ja vaimenee tyystin kaikista muista tulkinnoista, mitä on mystiikat pullollaan. Siksi halusinkin kirjoitella oman vastalauseeni tuolle kirjoitukselle.

Olen aina epäillyt näiden lukujen suhteita. 666:sta kuulee aina sen saman virren pedon luvusta ja 777 on mukamas jumalan ja täydellisyyden luku. Yllättävän yksipuolinen oli tiedon jakautuminen kun lähdettiin hakemaan aina alkuperäiskielisistä raamatunkäännöksistä alkaen sitä tietoa. Tiedon sisältö ei välttämättä ollut niinkään yllättävä, kuin se, kuinka vähän sitä on tarjolla numerosta 777.

Siispä itse asiaan. Tässä on kirjoitus, en sitä aio galleriaan kopioida, koska se sisältää niin turhia kuvia kuin hepreaa sekä kreikkaa, enkä usko gallerian taipuvan moisiin monikielisyyksiin.

Ja kyllä, jätin ihan parodia-arvoa silmälläpitäen ne ilmeisimmät tulkinnat pois kirjoituksesta, koska kaikkihan ne jo tietävät. Ja mikäli eivät, niin PowerOfGod kyllä tiivisti ne klassiset assosiaatiot kirjoituksessaan, lukekaa sieltä.

Kun sanotaan, että Jumala on tie onneen, niin miksi ihmiset on kuitenki uskosta riippumatta yhtä kurjia tai yhtä onnellisia? Sitä kuulee vaan tarinoita tyypeistä joiden elämä oli tosi kurjaa, mutta sitten kun he tulivat uskoon, heidän elämistään tuli ihan normi kurjia/onnellisia. Mutta entäs ne joiden elämä oli tosi kurjaa, mut sit se parani ilman uskoontulemistakin? Niistä uskovaiset ei myyntipuheissaan puhu. Voisko olla, et se uskoontulo on ollu vaan sellanen joku stepping stone, mistä ne ihmiset on saanu hetkeks sitä voimaa laittaa asiansa järjestykseen. Koska siitä et ihminen rupee saamaan asioita kuntoon tulee ihmisen voimautuminen ja sellanen positiivinen kierre. Kurjuuteen kun liittyy aina oikeestaan sellanen kurjuuden kierre. Missä sit on suurin haaste siinä, et siitä kierteestä pääsis pois. Et ehkä uskoontulo itsessään on ollu vaan niin voimauttava kokemus, eikä se liitykkään Jumalaan mitenkään.

Tuntuu, että Jumala ja onnellisuus ei kuljekkaan käsikädessä. Itse keksin tähän kaks mahollista selitystä: 1. Jumalaa ei ole 2. Jumala rakastaa kaikkia yhtäpaljon riippumatta uskosta.

Miten sinä uskot?

Peli: From Dust

Alusta: PC (Muut alustat: PlayStation 3, Xbox 360)

Alussa oli vain pimeys ja hän joka kävelee rivien välissä leijui pimeyden yllä. Hänellä oli tylsää joten hän sanoi "valo" ja valo tuli. Saatattekin jo arvata alkujuonnosta minkä sortin pelistä on tällä kertaa kyse. Nimittäin eräänlaisesta jumalsimulaatiosta. Eric Chahi on nimi joka löytyy pelin takaa. Nykypelaajille se ei ehkä sano mitään, mutta harmaahapsiset möhömahanörtit kumartavat häntä lähes Jeesuksen lailla. Nimittäin kyseinen äijä on väsänny takavuosina ainakin pari merkittävää pelitapausta. Nimittäin Another Worldin ja Future Warssin. Kuten nuo vanhan ajan kuuluisat pelit myös From Dust vakuuttaa omalaatuisella taiteellisuudella ja pelin tekniikka on jotakin mitä ei ihan heti tule vastaan.

Pelin pääidea on olla eräänlainen jumala, tosin mielestäni melkoisen munaton sellainen. No munia tai ei tämän näkymättömän hengen on ohjastettava oma kansansa läpi kenttien voittoon ja seuraavalle tapahtuma-areenalle. Ideatasolla peli on hyvä, ellei loistava. Mutta missä se itse peli on. Nimittäin tämän pelin ohjastettava pyhähenki ei juurikaan muuhun pysty ko antamaan alkukantaisille ihmisille muutaman komennon mennä tiettyyn paikkaan joko noutamaan jotakin tai rakentamaan kylän. Reitillä voi olla muutamia esteitä jotka pitää fiksata esimerkiksi kasaamalla hiekkaa oikeaan kohtaan. Loppu onkin pelkkää yläilmoista jumalaisesti katselua.

From Dustin maailma elää omaa elämäänsä pelaajan siihen koskemattakin. Oivallinen esimerkki löytyy omasta sessiosta jonka aikana nukahdin tylsyyttäni tietokonetuoliin ja herätessäni huomasin että laavaa syöksevä tulivuori oli parin tunnin aikana kohonnut huomattaviin mittoihin ja kovin vetinen saarirykelmä oli muuttunut "mantereeksi".

Tylsyydestä ja tekemisen vähyydestä huolimatta loppupuolen kentät antavat jonkinasteista haastetta kun mukaan kuvioihin tulee äkäiset tulivuoret ja tulvivat vedet. Tosin näistäkin haasteista selviää ylirauhallisella katselulla ja silloin tällöin asioihin puuttumalla.

Äänipuolta hoitavat rummunpärinät ja alkukantaiset loitsuamiset sekä tietenkin maaston äänet kuten vesisade, tulivuorenpurkaus tai tsunamin pauhu. Graafinen anti on näyttävää ja uusi giganen näytönohjaimeni ainakin sai vakuuttamaan että tein kelvollisen ostoksen. Saa nähä mihin toi grafiikkapiiri pystyy vaativammissa peleissä. Pelin tekniikka on mahtavaa ja harvoin näkee yhtä eläväistä maailmaa, siitä peli ansaitsee täydet pisteet ja menee monen tusinatavaran edelle mennen tullen.

Näin loppuun voin vain todeta että toivottavasti tästä tehdään jatkoosa joka on enemmän peli ja vähemmän pelimoottorin esittelydemo.

Arvosana:
Helvetin vaikeaa arvostella pisteillä tätä tapausta, 10 ei peleillisestä sisällöstä ja 5 itse pelailusta (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Teknisesti loistava jumalpeli, mutta itse peli puuttuu.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand

The story of Safiyah, the Jewish Wife of Muhammad

"Safiyah was seventeen and very beautiful when Muslims killed her father, husband and many of her relatives. In the same day the Prophet of Allah wanted to sleep with her. Here is the exact text of the story."

http://www.faithfreedom.org/Articles/sina/safiyah.htm

Jos tarvii enkun kanssa apua niin kysy :)

Vihdoin ja viimein toteutin tatskavision, mikä on "hetken aikaa" muhinut jo päässä. Ja koska maailma on täynnä uteliaita ihmisiä, niin joutuisin selittämään tämän kuitenkin parille henkilölle erikseen, joten samalla vaivalla kirjoitan kerralla pidemmän vastauksen.

Ei, nuo tuskin juuri tuollaisenaan ovat yhtään minkään järjestön, aatteen, kultin tai muunkaan symboli. Kuvistahan siis löytyy alfa, omega, pentagrammi, ja risti minkä poikkipuu on alhaalla.

Idea tatuoinnista on ollut mielessä jo kymmenkunta vuotta, tälläisessä muodossa siitä noin yhdeksän. Eli tatuointi on pysynyt alusta alkaen samanlaisena, huolimatta sinä aikana läpikäydyt maailmankatsomukselliset muutokset. Siksipä mitä tämä tarkoittaa MINULLE, on myöskin kokenut muutoksen, ja sen merkitys pitää käsitellä kolmessa osassa: Merkitys silloin, nyt, ja tästä muutoksesta johtuva oma merkityksensä.

Alunperin tämän kuvan kanssa pähkäilin, kun olin ~16-17 vuotias. Ne, jotka silloin jo tunsin tietävät, että olin karvaa vaille katusaarnaaja ahkerimmassa hihhulivaiheessani. Alfa ja omega ovat useassakin raamatun kohdassa linkitetty jumalaan(hän on alku ja loppu, alfa&omega...) ja silloin halusin nämä muistuttamaan jumalasta ja hänen ohjauksesta elämässä. Pentagrammi merkitsi kristitylle jeesuksen viittä kuolinhaavaa ristillä, ja olisi näin ollen muistuttanut jumalan armosta, sekä ristintyön tärkeydestä. Pentagrammi on myös vuosituhannet ollut suojelussymboli kaikkea pahaa vastaan. Risti "väärinpäin", kuten joku sen väittää olevan, oli taas Pietarin takia. Pietari legendan mukaan palasi takaisin roomaan julistamaan evankeliumia, missä hänet otettiin kiinni ja tuomittiin ristiinnaulittavaksi. Pietari kuitenkin vaati, ettei häntä tapettaisi kuten vapahtajaansa, ja niinpä hänet ripustettiin sitten ristille pää alaspäin.

Sitten tapahtui opiskelijaelämä, mikä tarkoitti sivistyksen pariin maalta muuttamista ja rajatonta tiedonhakua kiinteän netin kanssa. Detailit löytyy muista kirjoituksista. Uskosta kasvettiin pihalle todelliseen maailmaan ja samalla symbolien merkitys muuttui.

Nykyiselle minulle merkitys on tämä: Alfa ja omega olivat kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Antiikin Kreikkaa voidaan pitää länsimaisen sivistyksen kehtona. Tieteen ja filosofian alkulähteenä. Samoista syistä pentagrammi on mielenkiintoinen symboli. 40 000 vuotta käytetty symboli kuvastaa itselleni kaikkea sitä, mitä uskonnoissa on vialla ja miksi niitä vastaan tulisi jokaisen taistella: Aluksi se oli imperialistisen vallan sinetti. Vallan korruption voi jokainen nähdä katolisen kirkon epätoivoisessa taistelussa pedofiliaskandaaleja vastaan, syyllistäen jopa hyväksikäytettyjä lapsia, ennen kuin myöntävät pappiensa olevan sairaita paskiaisia ja maksavan korvauksia/antavat pedofiilit tuomioistuinten eteen. Vuosituhannet voimakkaana positiivisena suojelussymbolina pidetty pentagrammi kääntyi noitavainojen alla kirkon toimesta (yllätys, yllätys) ensimmäistä kertaa saatanan symboliksi. Ritariaatteen viisi hyvettä symboloitiin pentagrammilla. Mitä kirkko niille teki? Lähettivät matkaan ristiretket, jotka tuhosivat, tappoivat, ryöstivät ja raiskasivat. Ei väliä sillä mitä teette, meidän papeillamme on valta antaa teille kaikki tekonne anteeksi.

Pentagrammi oli myös yleisesti tiedon symbolina antiikissa sen matemaattisten ominaisuuksiensa ansiosta. Sen lisäksi olen pentagrammiin tykästynyt satanismin symbolina, minkä koen olevan jokaisen itselleen rehellisen ihmisen seuraama filosofia(Baphometin Sinetti, niille joita se kiinnostaa).

Ja viimeisenä risti. Risti(puola ylhäällä) kun aiemmassa elämässäni kuvasti pelastumista synnistä, hengellisyyttä ja muuta tämänsorttista, niin nykyään käännetyllä ristillä lähinnä osoitan sormella ja nauran sitä vanhaa elämää päin. Synti kun kristittyjen keksimä taakka ja hengellisyys pelkkää korulauseiden helinää, kaiken tämän symbolin ylösalaisin kääntäminen tuntuu varsin soveliaalta. Sen lisäksi Jeesuksen sanottiin "voittaneen kuoleman" tempauksellaan(pun intended), joten käännetyllä ristillä muistutetaan siitä, että kuolemaa ei vielä ole voitettu.

Siinä käsiteltynä ennen ja nyt, mutta tästä matkasta johtuen on kuva saanut lisämerkityksensä. Risti ja pentagrammi muistuttavat vanhasta taikauskosta, ja niitä ympäröivät alfa ja omega taas järjen voitosta sen taikauskon yli. Alfa ja Omega ovat myöskin omiaan muistuttamaan kaiken lopullisuudesta(meillä kaikilla on alku ja, ainakin vielä, myös loppu).

Kaiken kaikkiaan tatska kertoo näppärästi oman hengellisen elämäni kasvun, kukoistuksen ja kuoleman. Samat symbolit kuvastavat vanhaa arabialaista paimentolaistarinaa ja myöhemmin sen korvannutta satanistista, ateistista, nihilististä naturalismia. Keksitään lisää nimikkeitä jos joku niitä jää kaipaamaan :P

Nykyisin kukin käy oman uskontokuntansa uskonnon opetuksessa. Vanhemmat päättävät, mihin kirkkoon kuulut. Pieniä kun oltiin niin yksi kaveri kävi ortodoksisessa uskonnon opetuksessa ja toinen ET:ssä. Minä olen käynyt ala-asteelta yläasteelle ja lukioon ihan perusluterilaisessa uskonnon opetuksessa. Vasta lukiossa päädyin kokeilemaan vähän jotain muuta, koska pystyi ja kiinnosti. Kokeilin ylimääräisenä yhden kurssin ET:tä eli elämäntaitoa. Kursilla opetettiin mm. etiikkaa, dialogia ja vuorovaikuttamisen taitoja. Olin ihan että wow parhaita kursseja ikinä. Olen hämmästynyt miten suurin osa pystyy valmistumaan käymättä yhtään tälläistä kurssia. Juuri vuoropuhelun taidoille olisi kysyntää oikeassa elämässä.

Korjatakseni tämän vääryyden ehdotan, että kaikkien eri uskontojen opetus yhdistetään yhdeksi uskontotieteeksi. Siinä käsiteltäisiin maailman eri uskonnot, etiikkaa ja vuorovaikuttamisen taitoja. Lasten tarvitsemaa erilaisuuden ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden kykyjä. Koulun yleissivistävän tehtävän kannalta tälläinen järjestely olisi paljon rakentavampi.

Nykyinen linja eri uskontojen opettamisesta eri uskontokuntiin kuuluville on seurausta itsekeskeisestä ajattelutavasta, jossa juuri minun uskontoni on se oikea, joten noilla muilla ei ole väliä. Vanhemmat voivat toki pitää kiinni omista arvoistaan, mutta koulumaailmaan suppea maailmankatsomus ei sovi. Tulokset tästä näemme siinäkin, ettei aikuinen ihminenkään välttämättä tajua, ettei toisia saa kiusata siksi, että heillä on eriäviä mielipiteitä.

http://yle.fi/uutiset/uskonnon_opetus_aiheutti_suuria_tunteita/6194265

Pitäisikö koulujen uskonnonopetus käytäntöä muuttaa?

PS. Mielipiteestäni huolimatta en vastusta joulua, suvivirttä enkä uskontoja itsessään.

Tuntuu että aika moni on nykyään idealisti, joka on rakentanut maailmansa toimimaan tiettyjen sääntöjen varaa ja sitten sitä väitellään loputtomasti siitä kenen ideaalimaailmalla on parhaat periaatteet. NYT tässä hyvä kosketus ja paluu todellisuuteen: http://nyt.fi/20120810-pappi-rinnat-haeiritsevaet-ehtoollisella-ja-kahdeksan-muuta-ammattisalaisuutta/

18.07.2012 20:22 <sorin> Mä täs just mietin, et jos hyväksyisin jeesuksen, niin pitäskö mun tuomita homot pahantekijöinä? Koska ei siinä ole mitään pahaa, enkä mä voi hyväksyä sitä, että syyttömiä tuomitaan.</sorin>

18.07.2012 22:04 <eeva-> @Sorin: Mielestäni raamattu opettaa ettei ihminen ole mikään toista ihmistä tuomitsemaan.</eeva->

18.07.2012 22:10 <sorin> Mut jos raamatussa kerran sanotaan että se on väärin. Yms kaikkee muuta mitä siellä sanotaan et on väärin. Niin sillonhan munki pitäs alkaa ajattelemaan et ne on väärin. Mut miten voin ajatella et jokin on väärin joka ei musta ole?</sorin>

18.07.2012 22:14 <eeva-> Ei nykymaailmassa mun mielestä pitäis katsoa raamattua niin mustavalkosesti. Eikä se ole mun mielestä uskon edellytys, että kokee itsekin sisäisesti jonkun jutun väärästi. Eikö tärkein ole vain oma usko Jumalaan. Isä Poika Pyhä Henki. Eihän siinä muuta tarvitse?</eeva->

18.07.2012 22:18 <sorin> Jos raamattuu vois lukee ennemminkin aikalaistensa sävyttämänä ku totuuden torvena niin mun suhtautuminen kyllä muuttuis heti.</sorin>

18.07.2012 22:19 <eeva-> Jokainen tulkitsee raamatun omalla tavallaan :)</eeva->

18.07.2012 22:22 <sorin> Kuulostaa hyvält :) mut veikkaan et hartzilla ja trilidiumilla on eriävä sanansa sanottavana x)</sorin>

18.07.2012 22:26 <eeva-> Uskossa oleminen ei ole sitä, että pitäisi pitää absoluuttisena totuutena sitä mitä valtaväestö on totuudeksi päättänyt. On niin monta mielipidettä kuin ihmistäkin. Mutta jos oikeasti ajattelee niin uskossa tärkein asia on usko Jumalaan, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Se oma yhteys Jumalan välillä on tärkein. Kukaan ei ole toiselle sanomaan, että sä et usko. Ei tarvitse ripittäytyä, kuulua kirkkoon, antaa rahojaan tai mitään muutakaan uskoakseen. Edes raamatun läpilukeminen ei ole pakollista voidakseen sanoa, että olen uskossa. (tosi moni himouskovainen ei ole edes koko raamattua ikinä läpilukenut)</eeva->

18.07.2012 22:33 <sorin> Eli uskoakseen riittää oma sisäinen usko? Mihin kellään ei ole sanomista ja se on pelkästään sinun ja jumalan välinen asia?</sorin>

18.07.2012 22:35 <eeva-> Juuri näin :)</eeva->

18.07.2012 22:37 <sorin> kuulostaa hyvältä :) mut taidetaan jäädä vähemmistöks</sorin>

18.07.2012 22:39 <eeva-> Se on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Ei ketään voi uskoon pakottaa. Sitten kun tulee uskoon niin tulee. Sen huomaa/ tuntee kyllä. Mikään väkisin uskominen - siksi koska muutkin ei ole kauhean hyvä peruste uskoa. Se usko kumpuaa sisältä kun on Jumalan vastaanottanut :)</eeva->

3.07.2012 18:01 <Trilidium> @Sorin: Olet aivan oikeassa, että jos uskovat ihmiset käyttäytyisivät fiksummin eikä niin tekopyhästi kuin useat käyttäytyvät tänä päivänä niin suhtautuminen uskoviin ja Kristukseen olisi paljon erilaisempaa. Mitä tulee Hartzin antamaan kohtaan Raamatusta Joh 15:18-21, niin kyseinen kohta ei tarkoita, että KAIKKI MAAILMAN IHMISET vihaavat uskovia sen takia, että vihaavat Kristusta. Tosi asia on se, että on olemassa ihmisiä jotka olisivat kiinnostuneita Kristuksesta, mutta kun he yrittävät lähestyä uskovia tästä aiheesta niin uskovaiset arvostelevat ja tuomitsevat heidät niin syntisiksi, että he ajavat ihmiset pois Kristuksen luota.

13.07.2012 18:08 <Trilidium> @Sorin: Jeesus sanoo Raamatussa "Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus." (Joh. 13:35). Eli jos uskovaiset ihmiset osoittaisivat rakkautta toisiaan ja muuta maailmaa kohtaan niin ihmisiä tulisi satoja uskoon joka päivä. Tästä todistaa Raamatun apostolien ajat ja mikä tahansa paikka ja aika lähihistoriassa jossa uskovat ovat ottaneet tosissaan tämän rakkaus asian. Nykyään vain monet vääristelevät Raamatun sanaa oman etunsa vuoksi. Uskovainen ihminen menee provosoimaan ja syyttämään ihmistä huonoksi ihmiseksi sen sijaan, että AUTTAISI HÄNTÄ niin kuin Jeesus on käskenyt. Tämän provosoinnin lopuksi heitetään kuuluisa lause "Jeesus rakastaa sinua". En ihmettele jos moisen kokemuksen jälkeen ihmiset tulevat allergiseksi lauseelle ja ajatukselle "Jeesus rakastaa sinua". Sitten kun joku ihminen tälläisen provosoinnin jälkeen ärsyyntyy uskoviin niin olen nähnyt järkyttyneenä kuinka nämä uskovat toteavat "no, se ihminen oli niin syntinen, että ei halunnut pelastua". Vielä typerämpää on se, että kun nämä uskovat saa tämän provosoinnin jälkeen ihmisten vihat päälleen niin he sanovat, että näin he kärsivät Kristuksen nimen tähden niin kuin Joh 15:18-21 kohta sanoo. PASKAT! Monia uskovia inhotaan sen takia, että he ovat kiusanneet ihmisiä. Minusta uskovainen ihminen joka saa turpaansa sen jälkeen, että on kiusannut ihmisiä, saa ihan hyvästä syystä turpaansa. Minusta pahinta Jumalan pilkkaa ei ole se, että joku heristää nyrkkiä taivasta kohti ja sanoo "Jumala on perseestä" vaan se, että ihminen kiusaa, provosoi ja on typerä ihmisiä kohtaan ja menee vielä väittämään olevansa JEESUKSEN ASIALLA. Jeesus oikeastaan Raamatussa varoittaa uskovia tälläisistä ihmisistä ja sanoo, että pysykää kaukana heistä.

13.07.2012 18:14 <Trilidium> @Sorin: Jeesuksen sanojen mukaan Hänen seuraajansa ei ole ihminen joka vain hajottaa ja kiusaa ihmisiä koko ajan. Jeesus sanoo Luuk. 11:23: "Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani KOKOA, se HAJOTTAA." Jeesus sanoi fariseuksillekin, että he ovat sen lapsia ja seuraajia jonka tekoja he tekevät. Saatana on hajoittaja ja valehtelija ja joka hajottaa ja valehtelee elämäntavakseen, se on Saatanan seuraaja. Se joka rakentaa ja pysyy totuudessa (myös itsensä kohdalla), se on Jeesuksen seuraaja.

13.07.2012 18:17 <Trilidium> @Sorin: Hyvä Jeesuksen sanoma on myös Matt. 7:21: "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon." Ja Isän Jumalan tahto on Luuk. 10:27: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Joh. 14:24: "Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt."

27.06.2012 16:43 <Trilidium> @Sorin: Jää paljon vähemmän selvennettävää ja väärinymmärrettävää jos ihmiset viitsisivät lukea Raamattua, eikä että tarvis alkaa lukemaan sitä heille. Sitten vielä ärsyttävää ku sen selvennysvaiheen aikana ihmiset tunkee jotaki välikysymyksiä ja lopulta ollaan sivupolun sivupolun sivupolulla. Minunkaan ei tarvitse selventää mitään ihmiselle joka on lukenut koko uuden testamentin, koska Raamattu selittää itse itsensä. (Tämä neuvo pätee ei-uskoviin ja USKOVIIN ihmisiin. Nykypäivänä törmännyt siihen, että ei-uskovat ihmiset osaa Raamattua paremmin kuin uskovat ihmiset.)

27.06.2012 16:55 <Trilidium> Lohdutan sua siinä, että annan tunnustuksen sille ettei tuo Hartzi- tarjonnut sinulle yhtään mitään muuta ku järkeispäätelmiään jotka ovat näitä yleisiä ajatuksia joita uskoville ilmeisesti nykyään "opetetaan sanoa" tiettyihin kysymyksiin. Ja kun häneltä ylpeydessään loppui kärsivällisyys nöyrää keskustelutapaasi kohtaan, hän alkoi syyttämään sinua ylpeydestä. Itse näen kyllä kysymyksesi olevan ihan aiheellisia. Jopa niin aiheellisia, että uskovat saavat miettiä omaa asennettaan tälläisiä kysymyksiä kohtaan.

27.06.2012 16:57 <Trilidium> Selitämpä sinulle sen mitä Hartzi- ei ilmeisesti hoksannut tai tiennyt kertoa. Ensinnäkin Kristinusko ei ole uskonto. Uskovainen joka väittää Kristinuskoa uskonnoksi muiden joukossa, saa luvan mennä lukemaan Raamattunsa uudestaan. Jeesus itse taistteli uskonnollisuutta vastaan. Ikävä kyllä monissa uskonnoissakin tajutaan länsimaalaista kristillisyyttäkin paremmin, että USKONNOLLISUUS ja HENGELLISYYS ovat kaksi eri asiaa.

27.06.2012 17:00 <Trilidium> Jeesus soti ja taisteli uskonnollisuutta vastaan. Raamatun fariseukset olivat näitä uskonnollisia johtajia ja nykypäivänä iso osa uskovista kuvittelevat fariseuksien kuvaavan nykypäivän ei-uskovia. Täysin väärin! Fariseukset kuvaavat nykypäivän uskonnollisuuteen kaatuneita uskovia ihmisiä. Fariseukset olivat lainoppineita, eli ainoa joka voi olla fariseus tänä päivänä on henkilö joka on Raamatunoppinut. Fariseuksista Jeesus sanoi, että he ovat astioita jotka ovat puhdistettu pinnalta, mutta ovat sisältä saastaisia. Tästä on tullut tämä "sisäinen kauneus" juttu. Fariseukset olivat sitä mieltä, että he ovat oikeassa ja ovat Aabrahamin sukua ja siksi he ovat kelvollisia Jumalalle. Vähän niin kuin ne uskovat nykypäivänä jotka sanovat, että ovat pelastuneita koska ovat oikeassa ja ovat sitä MIELTÄ, että Jeesus on olemassa ja siksi heidän pelastajansa.

27.06.2012 17:02 <Trilidium> Mitä tulee muihin uskontoihin kuten Islamiin niin muslimithan eivät tykkää kritityistä mm. sen takia, että muslimit pitävät Islamia nimenomaan USKONTONA, mutta kristityt eivät pidä Kristinuskoa USKONTONA vaan USKONA. Muslimit siis erottavat itse itsensä siitä mitä Raamattu sanoo asioiden laidasta. Muslimit haluavat olla uskonnon tekiöitä kun taas Raamattu puhuu, että ihmisten tulee olla USKON tekiöitä.

27.06.2012 17:05 <Trilidium> Tässä vaiheessa on hyvä selventää, että USKO ei Raamatussa tarkoita sitä mitä me kuvittelemme sen tarkoittavan täällä länsimaissa. Kun täällä puhutaan uskomisesta niin ymmärretään tarkoittavan mielipidettä johonkin ideaan ja aatteeseen. Mielipiteessähän on se juttu, ettei se vaadi mitään tekoja osoittaakseen itseään. Raamatun usko taas on elämistä. Raamattu jopa sanoo, että joka sanoo uskovansa, mutta ei toimi uskonsa mukaan, on valehtelija. Kristinuskossa on iso kasa valehtelijoita nykyään. Siksi kummastuttaa koko väite, että Kristinusko on aito oikea uskonto, koska se vetää enemmän kannattajia. Kyllä se vetääkin paljon kannattajia, mutta iso osa on valehtelijoita, koska eivät käytöksellään ja elämällään elä sitä mitä Jeesus käski tehdä, eli RAKASTAA LÄHIMMÄISIÄ NIIN KUIN ITSEÄÄN.

27.06.2012 17:07 <Trilidium> Nykyään moni kristitty kuvittelee olevansa uskovainen sillä perusteella, että on sitä MIELTÄ, että Jeesus on Herra. Mutta Jeesus sanoi, että vain ne jotka täyttävät Hänen taivaallisen isäni tahdon TEOISSA ovat Hänen seuraajiaan. Muut ovat valehtelijoita, sillä he väittävät olevansa jotakin mitä teoissaan selvästi eivät ole. Siinä mielessä nykyään Muslimi uskoo oman asiansa paremmin kuin moni kristitty, sillä he toteuttavat teoissaan omaa uskomustaan.

27.06.2012 17:10 <Trilidium> Moni kristitty kuvittelee, että kun pukeutuu hyvin ja ei tee ns. "pahoja asioita" kuten juo viinaa ja polta tupakkaa niin on malliuskovainen ja täytyy olla hyvissä väleissä Jumalan kanssa ja ovat varmasti pelastuneita. Olen itsekin törmännyt tälläisiin uskoviin. He näyttävät ja puhuvat hyvin, mutta eivät välitä tippaakaan toisista uskovista. Juuri tänään luin Jesajan kirjasta kuinka Jumala osoitti vihaansa Israelin kansaa kohtaan siihen aikaan siksi, koska he eivät tee parannusta ja eivät välitä leskistä, orvoista ja muita apua tarvitsevista.

27.06.2012 17:12 <Trilidium> Jeesus osoitti lampaat- ja vuohetvertauskuvassaan ja puheessaan viimeisellä aterialla, että vain ne ihmiset, jotka osoittavat teoissaan rakkautta vähäosaisia kohtaan, ovat niitä jotka rakastavat Jeesusta. Jeesus osoitti, että vain heillä on SUHDE Hänen kanssaan. Koko kristinusko perustuu SUHTEESEEN Jeesuksen Kristuksen kanssa ja tämä suhde on kuin mikä tahansa ihmissuhde tai parisuhde. Jos väitän rakastavani jotakuta, mutta en välitä siitä mikä on rakkauteni kohteelle tärkeää, niin olen valehtelija.

27.06.2012 17:15 <Trilidium> Parisuhde Jumalan kanssa. Se on koko Raamatun ydinasia. Uskonnoissa on ideana olla oikeassa ja seurata oikeaa jumalaa tai ideologiaa ja tehdä sen vaatimat tavat ja rituaalit niin pääsee hyvään paikkaan, ettei joutuisi huonoon paikkaan. Raamatun idea taas on se, että Jumala loi ihmisen yhteyteensä ja suhdekumppanikseen ja syntiinlankeemisen jälkeen Jumala on halunnut päästä takaisin ihmisen kanssa tuohon yhteyteen joka perustuu suhteeseen. Raamatun mukaan siis EHTO PELASTUMISELLE ON RAKKAUSSUHDE JUMALAN KANSSA.

27.06.2012 17:17 <Trilidium> Vain ihminen joka on rakastunut Raamatun eli Israelin Jumalaan voi olla pelastunut. Ihminen ei ole pelastunut sillä, että osaa Raamatun ulkoa tai rukoilee tarpeeksi paljon tai mitään muutakaan. Uskovainen ihminen joka todistaa rakkauden teoissa, että on rakkauden Jumalan seuraaja, on pelastunut. Jeesus sanoi, että siitä koko maailma näkee, että olemme Jeesuksen Kristuksen seuraajia, että meillä on keskinäinen rakkaus. Jeesus jopa sanoi, että maailma näkee ja uskoo, että Isä on Jeesuksen lähettänyt jos meillä (uskovilla) on keskinäinen rakkaus toisiamme kohtaan.

27.06.2012 17:20 <Trilidium> SUHDE on sitten asia jota en voi selittämällä opettaa kenellekään. Vain ihminen jolla on SUHDE Jumalan kanssa, voi ymmärtää mitä se on. Itse voin vain ja ainoastaan kertoa siitä millainen oma SUHTEENI Jumalan kanssa on. Muiden kohdalla - olivat sitten uskovia tai ei-uskovia - muut voivat vain itse ottaa selvää omasta suhteestaan Jumalaan ja kokeilla suhdetta Jumalan kanssa. Jeesus lupaa Raamatussa, että ne jotka rakastavat Häntä tekemällä sen minkä Hän on käskenyt, eli rakastaa toisia, niin sellaiselle ihmiselle Jeesus MANIFESTOITUU, eli tekee itsensä tunnetuksi, silminnähtäväksi, todelliseksi, epäilemättä selväksi.

27.06.2012 17:22 <Trilidium> Mitä tulee uskontoihin (mikä kristinusko siis ei ole), niin kaikissa uskonnoissa ei koskaan puhuta suhteesta jumalansa tai palvonnan kohteensa kanssa. Muslimeillakin on tämä käsitys, että mennään paratiisiin, mutta he eivät ole jumalansa kanssa siellä. Muslimeille on oikeastaan jumalanpilkkaa väittää, että on missään suhteessa tai syvässä yhteydessä jumalansa kanssa kuten rakkaussuhteessa. Samoin Buddhalaisuudessa ei ole tarkoitus olla missään suhteessa kenenkään kanssa. Ei myöskään Hindulaisuudessa eikä missään muussakaan. Kristinuskosta väännetyistä uskonnoista kuten Mormonit ja Jehovan todistajatkaan eivät puhu tai elä missään suhteessa jumalnsa kanssa.

27.06.2012 17:25 <Trilidium> Raamatun mukaan ihminen on luotu yhteyteen Jumalan kanssa ja kun tuli välirikko Jumalan ja ihmisen välillä niin tuo yhteys katkesi. Ihminen menetti tarkoituksensa. Siitä eteenpäin ihminen on yrittänyt etsiä itselleen jotakin tarkoitusta. Esim. miehillä jos ei ole mitään päämäärää mihin suunnata, he turhautuvat. Naiset taas, kun heillä ei ole parisuhdetta, he turhautuvat. Molemmat käytösmallit viittaavat siihen kaipuuseen minkä Raamattu antaa esille. Ihmisellä on tyhjä paikka sisällään jota ihminen yrittää täyttää urheilulla, huumeilla, alkoholilla, oikeassa olemisella, uskonnollisilla toimituksilla, ties millä. Paikka jonka vain Jumala toi täyttää, koska se tyhjä paikka on Jumalan muotoinen.

27.06.2012 17:27 <Trilidium> Tämä on asia jota en voi selittämällä ja opettamisella tehdä kenellekään tieksi. Voin vain olla tien näyttäjänä. Jokaisen täytyy omassa henk.koht elämässään kokeilla asiaa ja ottaa käytännön kokemuksella selvää. Siinä se on uskon asia. Uskon joka perustuu elämänkokemukseen eikä mielipiteeseen.

27.06.2012 17:32 <Trilidium> Jos Sorin todella on totuuden etsijä ja haluaa aitoa rauhaa ja rakkautta niin minun ei tarvitse olla huolissani Sorinin kohdalla. Kuten Jeesuskin sanoi vuorisaarnassaan, että autuaita ovat rauhantekijät sillä heitä pitää kutsua Jumalan lapsiksi. Jeesus ei sanonut, että autuaita ovat Jumalan lapset sillä heitä pitää rauhanteijöiksi kutsuttaman, aivan kuin uskossa oleminen automaattisesti tekisi ihmisestä rauhantekijän. Vaan ne ihmiset jotka etsivät todellista rauhaa, heistä tulee Jumalan lapsia. Näin pinnalta katsoen näyttää siltä, että Sorin on lähempänä Jumalaa kuin monet uskovat ihmiset. Sorin siis tulee ennemmin tai myöhemmin Jeesuksen luo, koska RAUHA ja RAKKAUS ovat Raamatun mukaan ITSE JEESUS.