IRC-Galleria

[maanikko]

[maanikko]

Child is my name.

[Hih]Keskiviikko 21.11.2007 13:15

- - - - - - - - - - - - -

Nukahdin eilen seitsemän aikoihin sohvalle kun katselin elokuvaa. Tunnin päästä havahduin ja siirryin sänkyyn. Yöllä heräsin (n. klo 23.30) ehkä minuutiksi kun Ville kömpi viereen reissuiltansa. Heräsin aamulla ekan kerran klo 6, ketä käski innostella liikaa herätyskellon kanssa? Sammutin siis herätyksen, nukuin seitsemään. Väsytti enemmän kuin laki sallii! Niinpä nuokuttiin Villen kanssa sängyssä ainakin vartin verran. Heräsin lopullisesti vasta suihkussa.

EIKÖ MUN JUMALAUTA KUULUIS OLLA ELÄMÄNI VEDOSSA???!

Väsyttää.

- - - - - - - - - - - - -

Toisinaan pelkään seuraavani nukkumistani liiankin tarkasti. Pelko siitä, että elämän pohjalla viettämäni ajat tulevat takaisin on joskus suuri. Aina niihin on vaikuttanut uni: elämä on ollut pelkästään nukkumista (tosin niin levotonta että on ollut tunne ettei olisikaan nukkunut) koska muuhunkaan ei ole pystynyt. Tai sitten on mennyt niin lujaa ettei ole tarvinnut levätä, kun valvoo, ehtii enemmän kuin muut yhteensä.

- - - - - - - - - - - - -

Näin melko omituista unta ennen kuin kello soi toisen kerran (seitsemältä). Kun heräsin, tämä oli jo melkein valmiina päässäni.


Kehoni on tunnoton,
olo niin turta,
sydämessä kasvaa
lapsen pelko.
Sisälläni on meri
aallot lyövät kallioihin,
lokit huutavat.
Suolainen vesi
pärskyy kynsien alta,
huuhtoo suonet verestä,
nostaa katseeseen sumun.
Kylmä vesi täyttää sielun
ja sinä puhut,
voi miten puhut,
mutta en kuule sinua.
Huudat kunnes pelästyt
aavan vesiä poskillani
näen hämmennyksesi,
sisältä nousee tunne
kerrankin olet läsnä.
Miten hätäännytkään,
lähteä vai jäädä,
suutut lausumastani,
nimensä kirjaimet polttavat.
Sopertelen,
ajatukseni karkaavat,
ja lähdet ja jäät,
haukut ja pyyhit kyyneleitäni
sanat putoilevat haavoilleni.
Sattuuko vai olenko tunnoton,
vaiko onnellinen, haikea,
viereltäsi on helppoa poistua.
Meri valelee jalkojani
repii ulapalle unikuvat
aurinko kuivaa kasteen
ihoni jää kylmäksi.
Olen haikea ja tyhjä,
mutta katso, olen omillani.
Kaksi jalkaterää hiekassa
minä seison vapisematta.

- - - - - - - - - - - - -

Meri sisällään
[maanikko]

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.