IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - -

Haluat nukkua, joten nukut aina kahdeksaan, vaikka tiedät miten paljon mukavempaa olisi mennä kahdeksaksi töihin. Silloin pääsisit aikaisemmin kotiin, ja aikaa jäisi muuhunkin elämiseen. Valitset aamutorkut vaikka tiedät kiroavasi itsellesi jo kolmelta; miksi en mennyt ajoissa töihin, on niin kiire joka paikkaan..

Nouset ylös väkisin kun kello soi, hän joka nousee joka aamu kanssasi on aamuisen äreä. Kilpa kylpyhuoneen herruudesta käynnistyy. Hän varaa suihkun, sinä jäkätät hänelle huonoista silmistäsi ja siitä, miten vaikeaa on laittaa meikkiä (erityisesti ripsiväriä) ilman kunnon valaistusta. Tarvitset sen kylpyhuoneen peilin, ja sinulla on kiire. Laitat itsesi aina aamuisin valmiiksi alle puolessa tunnissa (mistä muistutatkin häntä aina, kun hän valittaa sinulle "naisen hetkestä"), mutta et silti myönnä sen sivuvaikutuksia; jos heräisit 5 minuuttia aikaisemmin, se et aina olisi sinä joka juoksee viimeisenä bussin ovesta sisään. Niukin naukin, se on sinun aamuelämäsi.

Hän kastelee jalkasi, olet ollut typerä ja pukeutunut ennen kuin aloit ehostautumaan. Voi taivas, miten kaipaatkaan yksinkertaista asiaa, kylpyammetta, joka keräisi kaiken veden sen sijaan että se roiskuisi liian lyhyen suihkuverhon (standardipituus, muista se, se on standardia ja täten trendikästä) alta sukillesi.

28 yli. Voi taivas. 28 yli. Ja minuutin päästä pitäisi lähteä niin ehtisit juoksematta. Rääyt hänelle vetäessäsi takkia niskaan, toisit jo sen takin, siellä olohuoneessa, sieltä takintaskusta ne! Ehdit häthätää pahoitella hänelle että olit äksy ja kiittää häntä korvakorusi pelastamisesta (sen minkä tipautit vahingossa pesualtaan ja seinän väliseen rakoon, sinä panikoit, hän otti pinsetit ja onki korun talteen) ja seuraavassa hetkessä sinä juokset, kuten joka aamu.

Usein myöhässä olevat ihmiset vaistoavat sen kun ovat PERUUTTAMATTOMASTI jäämässä jälkeen, heillä on kuudesaisti näitä tapauksia varten. Haluat uskotella itsellesi olevasi pitkänmatkanjuoksioiden aatelia, että pingo vaan, kyllä kerkeät, sinne nousee kumminkin Ongelma-asiakas, hän joka maksaa matkansa 5:n sentin kolikoilla, ja bussi jää pysäkille ihan.. inan.. kauemmin..

Todellisuudessa ymmärsit jo, että nyt jään tähän, 15 minuuttia olet tässä ja nyt, omaa laatuaikaa aamuusi. Harmaa taivas ulostaa niskaasi pirntä tihkua, sellaista joka saa hiuksiin suihkutetun lakan muuttumaan limaiseksi ja jämähtää kasvoillesi jäähdyttäen ihon pinnan kostealla kalvollaan. Kiroat taas hiljaa, olet todellinen merimies, muistat jokaisen kerran kun olet saanut ravintoloissa katseita uusilta (ja aika usein myös vanhoilta) tuttavuuksiltasi, tiedät olevasi paha suustasi, rivoa läppää ja mustaa huumoria ironialla höystettynä. Mietit pitikö sekään uudenvuodenlupaus kutinsa, muutut siivommaksi suustasi. Et toisaalta yrittänytkään tarpeeksi.

Et osaa olla onneton tekstatessasi työkaverillesi tulevasi 10 minuuttia myöhässä. Mietit jo aamuasi, mietit miten kertoisit siitä blogiisi. Hymynkare karkaa huulillesi varkain, vaikka aina väititkin, ettet koskaan kasva aikuiseksi ja sinulle ei rutiineja synny, huomaat aamujesi yhtenevän kulun. Tahtoisit irti niin monesta asiasta, useasta kaavasta elämässäsi, toivoisit pystyväsi muuttamaan toimintamallejasi. Kuitenkin luovutat (tämänkin) ajatuksen kanssa jo alkuunsa; tajuat miltein välittömästi, että se olet sinä, joka noista rutiineista ja ajatuksista kehkeytyy. Minuutesi on tuuliajolla päivittäin, mutta tarvitsit tämän vartin aikaa antaaksesi joitain asioita anteeksi itsellesi.

- - - - - - - - - - - - - -

Eipä tuohon enää muuta voi sanoa.

[maanikko]