IRC-Galleria

- - - - - - - - - - -

Istun usein hiljaa
kädet syliin vaipuneena
tyyni pinta,
pinnan alla palo.
Päivän työt pysähtyvät,
hymyn alla kyynel,
silmät syvä kaivo.
Valo lankeaa iholle,
marmorin valkealle,
miltein hengettömälle,
kuitenkin hehkuvalle.
Naisen sydän on viidakko,
raunioita ja hautoja,
kätkettyjä aarteita
vaalittuine saloineen.
Ansat, nuo tuskan paulat,
vieri vieressä jumalankuvia,
henkinen vapautus.
Erehdyt lähestymään
ymmärtämättä välimatkaa,
en enää ole luonasi,
kaukana matkaan,
toisissa galakseissa.
Olen väriä ja valoa,
liikettä ja värinää,
muistutus elosta.
Sängyllä makaan
äänetönnä transsissa,
omassa maailmassa.
Sinä pelkäät
tuntematonta,
maailmoja joita kohtaan,
minä elän siitä.

- - - - - - - - - - -