IRC-Galleria

- - - - - - - - - - -

Lopun edessä
katsoo taaksepäin
lapsi katseessaan kiveä
ikävöidessään syliä.
Hän kasvoi niin pian
aikuisten maailma ihollaan
tahdottomana tulevaisuuteen
halutonna kasvamaan.
Silti hän tuntee
valossa aamun
ohi on lapsuus
ajassa varttuvan.
Ei ole onneton kajossa
uinuu sisko vuoteellaan
matkaa unien laaksoja.
Katsoo rakkaita kasvoja
vannoen suojelevansa
kaikelta turmelevalta.
Kulkee tyttö hiljaa
huoneeseen veitsien
laatikosta nostaa
terävimmän.
Metallin kylmyys
paitulin lävitse
painaa aseen
käsiensä suojaan.
Juoksee kasteniituilla
luokse suljettujen ovien
vaan ei ukset pitele
kaunassaan vahvaa.
Pujahtaa sisään
luo nukkuvan
joka ei aamua tapaisi.
Hengitys vanhan rohisee
vielä tuntematon
on pistävä tuoksu
huumaavan eliksiirin.
Veitsi on iso pienen
nostaa korkealle
mutta kevyt lyödä
lurjuksen sisuksiin.
Pellavapää verissään
vuoteen laidalla
katsoo kuolevan
tuskaisia silmiä.
Silmissään hullu kiilto
tyttö nauraa ja itkee
veitsi kirpoaa käsistä
jalat nytkivät ovelle.
Saapuu kotiin pieni
demoninsa surmanneena
hivuttautuu siskonsa petiin
painaa päänsä
toisen syliin
varoen levittämästä
saastaisen verta puhtaimmalle.

- - - - - - - - - - -

Kaunassamme olemme vahvoja.
xxx [maanikko]