- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Myöhästyneessä autossa
katsot heihin varoen
aamu-aurinko sarastaa
hehkuu tytön hiuksissa
saa pojan siristämään
Kurkkuusi jää pala
kohdatessa rakkautta
he nukkuvat sylikkäin
matkustajat kaukaa
suojaavat toisiaan
He havahtuvat hiukan
uneen uivat takaisin
tiukentaen otettaan
omastamme emme luovu
maailmalle elein kertovat
Sinä et kaukaa vaeltanut
et tänään riko rutiinejasi
rakkauden kuoltua
sinä istut bussissa
vierelläsi tyhjä paikka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Näin aamulla pariskunnan bussissa. Ekaa kertaa avoeron jälkeen viilsi vedet silmiin, mutta hyvällä tavalla. Kieltäydyin vihaamasta heidän onneaan, mutta sattuihan se silti. Elämänmakuinen kipu; ei katkeruutta vaan herkkiä muistoja.
Tästä suunta ylöspäin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
[maanikko]