IRC-Galleria

[maanikko]

[maanikko]

Child is my name.

[ Työhaastatteluun! ]Maanantai 29.12.2008 18:49

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oon ehkä liian iloinen <3

5. tammikuuta immeiset! Pitäkkee mulle peukkuja - oman alan töitä ja mul ois hirveesti saumaa siihen paikkaan! Tosin jännittää kans mite löydän sinne. Matkaamiseen menee monta tuntia. Mikäli saan paikan, on sitten taas muutto eessä.

Ja oikeen HC-muutto.

Jaa miksi? No ensinnäkin, tosi kauas (taas) ja en tunne sieltä kaupungista yhtään ketään. Eli kaverit jäisivät vieläkin kauemmas.. Toisaalta mulla on niin hyviä ystäviä et ei välit ole vieläkään poikki vaik oon asunu lyhyen ja tähän asti sangen ytimekkään elämäni aikana useammassa osoitteessa. Sydäntä vihloo ajatus että Ville jää Tre:lle. Parasta kuitenkin meissä on, ja oikeesti on aina ollu, ettei kumpikaan kahlitse toista vaan antaa toisen unelmille ja haaveille sijaa. Mä tiedän, miten paljon Ville rakastaa elämäänsä ja opintojaan Tre:lla. Ja hän tietää, miten kipeesti mä haluan tehä graafisen alan hommia ja miten kivikasojen alta niitä saa kaivaa. Ja elettiinhän me pari vuotta etäsuhteessa. Mittä reilut neljä siihen enää päälle tekisi (tai vähemmän - elämässä kun pakkaa tapahtumaan ja sattumaan kaikenlaista, trust me tiedän tästä parin kk:n ajalta..).

Eli realistisesti ajatellen - hitto kun elämä on ihanaa ku saa mahdollisuuden. Jos en saa paikkaa, ei siihen kuole, maailma jatkaa matkaamalla samaa rataa kun aina ennenkin. Jos saan paikan, se on uusi aloitus puhtaalta pöydältä..

Pitäkää mulle siis peukkuja rakkaani. Kaipaan töitä enemmän ku laki sallii. Haukkukaa tyhmäksi, rumaksi ja lihavaksi (ja keksikää kymmenen lisää) mutta omalla alallani olen kuin kala vedessä - uskoni itseeni karisi työntekijänä rankassa koulussa mutta tämän päiväinen puhelu sai hyppimään innosta. Voisin vaikka kiivetä vuorelle. Tai sitten en. Ja tiedättekö, tärkeintä on päästä haastatteluun. Vaikkei sillä paikkaa saisikaan, aina tietää että joku on nähnyt sinussa potentiaalisen työntekijän josta on halunnut kuulla lisää. Vuodet luovat työkokemuksen ja hiovat silmää, mutta nyt, parikymppisenä, tiedän jo mitä osaan ja mihin kaikkeen kypsymällä pystyn.

Ei ole muuta työtä mitä haluaisin tehdä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

onnellinen
[maanikko]

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.