IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hmm kiskon taas Ketorin Hottia. Särkee päätä ja alavatsaa eikä TIETENKÄÄN tullut otettua mukaan buranaa, enkä kehtaa napata työpaikan lääkekaapista. No mutta onhan tässäkin särkylääkettä. Hiukan. Ainakin C-vitamiinia jos ei muuta! En oikeen saanut unta yöllä.

Menetin äsken osan kuvitus töistäni, päätettiin tehdä homma hiukan eri tavalla. Hiukan harmittaa, mutta toisaalta mulla ei sit enään oo niin kova kiire. Huoh. Tunnen että kaikki on hiuskarvan varassa - hiton mielenterveys, työpaikka, katto pään päällä..

Helvetti sentään. Näinä hetkinä hiukan miettii kotiin palaamista, paikkaa jossa nuolla haavojaan. Muistan kun olin kypsät kuusitoista ja lupasin sisaruksilleni (vaiko vain toiselle) että kun olen valmistunut, pidän vuoden "lomaa" ja laittaisin synnyinkotimme kuntoon - niin pitkälti kuin yksi ihminen vailla remonttitaitoa voi. Halusin silloin sataman mihin tulla turvaan, ja tehdä sovinnon menneiden kanssa. Kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa siivoaisin, tapetoisin, maalaisin ja sisustaisin.. Hieman toisin kävi, mutta naapuritalomme, se missä se hirviö asui, remontoitíin, maalattiin ja sinne muutti lapsiperhe. Eli laskettakoon se rauhanteoksi menneiden kanssa.

Äsken irtisanottiin yksi työntekijä, joutusin toimimaan toisena todistajana. Pieni työpaikka, ja nyt sinä aikana ku mä oon ollu täällä on ollu kolme irtisanomista. Uudelle työntekijälle jää paniikinomainen tunne; milloin minä, olenko todistanut kykyni, tehnyt tarpeeksi, ollut sairaana liikaa..

Se mikä on positiivista on se, että kevät tulee, ja huomasin että on paljon ihmisiä joita kaikesta huolimatta kiinnostaa missä meen ja mitä mulle tapahtuu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiirettä pitää. Töitä on ja mailasin yhelle mahdolliselle vuokranantajalleni. Kivankuuloisen oloinen kämppä ois kolme kilsaa keskustasta järjellisellä vuokralla.. Nyt jänskättää taas saako vastausta kui noppeesti : ) Sit täytyy tänäpe illalla käyttää noit hakukoneita ihan kiinteistönvälitysfirmoista. Jos löytyis jtn mielenkiintoista.

Khyl tää tästä.

Oih, Herra Ylppö ja Ihmiset - Videovuokraamon tyttö soi äsken <2 Piristi päivääni.. Niin hauskat a humoristiset mutta silti koskettavat sanat <2

"Moni sanoo, että mun pitäs päästä eteenpäin
mutta musta on hyvä näin
Nähdä tiskin takana sun nauravan
kun mä vuokraan taas sen
Terminator ykkösen
tai jonkun vastaavan
Vaikka käyn täällä sinun takiasi, enkä elokuvien"

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Miten ihmiset ikinä tottuu ajatukseen, et kaikki katoaa, kumppani rinnalta, oma koti, yhteinen tulevaisuus, osa historiaakin vaan unohtuu. Musta se tuntuu pohjattomalta suolta ja silmät kostuu heti kun ajatteleekin asiaa. Tänään Ville soittaa mein isännöitsijälle ja kysyy järjestelyistä, miten pitkään mä saan täällä olla (kun en oo opiskelija ja tääl ei oo sellasii normi-käytäntöjä) kun hän lähtee.

Toivottavasti koko huhtikuun ilman että Ville saa siitä mtn lisämaksuja. Tai mäkää nii kauheesti. Ku takuuvuokrien maksuihin uppoo pali rahaa ja ei mun säästötkää mitenkää päätä huimaa.

Eilen nukuttiin samassa sängyssä sulassa sovussa. Oli niin lämmin. Siksi mun just täytyy päästä täältä pois heti kun mahdollista etten tuuditu mihinkään valheisiin. Tää on loppumassa ja hyvät välit ei auta siihen.. mutta haluan silti pysyä kaverina. Mut aluksi täytyy päästä etäälle.

Nyt täytyypi karauttaa töihin..

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hmm, netissä on kaikenlaista tarjolla, ilmasia paikkoja ilmottaa asunnontarpeesta. Muutamaan sainkin ilmoituksen laitettua, yhteen otin yhteyttä (mut en ole varma menikö perille - joku herjausposti tuli takasiin). Se asunto on täältä keskustan läheltä, kalevasta, nätti keittiöllinen (EI IKINÄ KEITTOKOMEROO) yksiö 34 m2 (aika iso sentään, ei sitä yksinään enempää tarvitsekaan), ja mainospuheen mukaan todella siisti. Se on -50 luvulla rakennetussa kerrostalossa ja siel on isot ikkunat (!) ja tummat parketit (!). Olisi ihanaa jos pääsisi katsomaan, ellei ole vielä mennyt. Hiton maili vaan kun ei välttämättä mennyt läpi. Ajattelin vielä soittaa. Aika hintavaahan keskustassa on asua (enemmän ku mein kaksio hervannassa) mutta toisaalta siinä säästää esim. matkakuluissa.

Huh. Nyt on galleeriassakin oma ilmoituksensa. Kämpänhaku on aika.. -_-'

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kyllä se nyt on ohi. Niin kauan kuin ei ole olemassa keinoa saada toinen rakastamaan väkisin. Puhuttiin eilen vielä yöllä. Sydäntä viilsi kun makasin hiljaa sängyssä ja kuuntelin olohuoneesta kuorsausta - tasaista, tuttua, turvallista, rakasta ja niin omaa.

Olo on tosi haikea, hiukan vihainen ja hämmentynyt. Toisaalta hiukan helpottunut - sen jotenkin tuntee kun rakkaus on lähtenyt viimeisen puolen vuoden aikana ja vaihtunut riitoihin, hiljaisuuteen ja uudenlaiseen kumppanuuteen, ystävyyteen. Kaikki rakastavaisten piirteet ovat kadonneet hitaasti, ja kun ne on kuorittu päältä olemme vain kaksi ystävää.

Haluan erota ystävinä. Ensimmäistä kertaa "suhteissani" (kaikkia niitä ei tosiaankaan voi edes suhteiksi nimittää) haluan vaalia lämpöä ja kauniita asioita, haluan pystyä halaamaan häntä ja tukemaan häntä, enkä halua häntä pois elämästäni.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hassua ettei mua sinänsä tällä hetkellä väsytä ajatus muuttamisesta ja erosta niin paljon kuin se, että täytyy kertoa rakkailleen, että mun suuret pilvilinnat vaan haihtu pois, enkä mä tai kukaan muukaan voi tehdä asialle mitään. Että kolme ja risat vuotta taisteli tyhjän vuoksi.

Täytyy alkaa selailemaan vuokrattavana - palstaa, ja tarvittaessa laittaa oma ilmoitus lehteen. Täytyy katsoa jaksanko mennä yöksi "kotiin" (jotenkin särkyneessä sydämessä se tuntuu vain aralta). Pillahdin aamulla itkuun kun katsoin äidiltäni saamaani korttia jonka laitoin MEIDÄN kylppärimme oveen piristämään MEITÄ.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mulle ilmoitettiin äsken ettei mun kanssa enää haluta seurustella.

Syitä ei oikeestaan kerrottu paitsi se, että olen ollut kipeenä jo kaksi kuukautta (mikä sekin meni väärin, oikeastaan kolme) ja kuulemma aina jostain, koko kolmen vuoden (ja risat) seurustelun aikana. En koskaan terve.

Ja kuulemma hyvää seurustelussa on ainoastaan se että saa säännöllisesti naida (ja sitäkin ilmeisen vähän nyt kun olen ollut tosi kipeänä).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tyhmä Tre:lle muutto, Villen tyhmät, ilkeät, sovinistiset kaverit, tyhmä teekkaripiirien ihannointi ja kaikki AAAARGH! Kaikki oli niin hyvin kun olimme vielä pienellä paikkakunnalla, pienet piirit ja yhteiset ystävät.

Ja missä saumassa. Työstressi, huoli terveydestä, vieras paikkakunta mistä en tunne ketään paitsi työporukan.

Huomenna kämpänhakua. Kaikki alkaa tyhjästä. Taivas kun itkettää - en mäkään kuitenkaan mikään puhdas pulmunen ole. Olen pettänyt ihmistä jonka pitäisi pystyä sen jälkeen rakastamaan mua ehdoitta. Olen itsekeskeinen, erityisesti nyt kun olen sairaana.

Ystäväni jotka joskus kadehditte minua; täällä itken silmät päästäni hiljaisessa makuuhuoneessa. Mulla on oman alan töitä, maksettu macci ammattiohjelmineen ja rahaa säästössä kesää varten. KADEHTIKAA IHAN VITUSTI SAATANA.

Sielunkumppani, mikä se on, jtn syötävää vai?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hyvät puolet tässä on se että nyt se saa kiksautella vaikka kyllästymiseen asti sitä ihanaa ystävätärtään joka on ilmeisesti muuttamassa tänne eikä mun enää koskaan tarvitse surra niiden ystävyyttä, se asia kun ei mulle enään kuulu.

Nyt ymmärrän missä mielentilassa ihminen on valmis vaikka tappamaan. Mun tekis mieli mennä tonne olkkariin, napata sohvalla nukkujasta kiinni ja huutaa naama punaisena että etkö sä vitun kusipää voinu ees yhtä kaunista sanaa mulle sanoa, eron hetkelläkään. Ja istten taas itken synkästi hetken päästä. Tulevaisuus ei tosiaankaan valoisalta näytä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

*itkee-huutaa-huitoo-kiroaa*

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Niin joo ja älkää luulko et oon tunteeton kun tulin tänne. En saa unta ja jollekkin on pakko avautua, blogi on hyvä kohde.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hmm'm täytyy kattoo pääsenkö sittenkää juhlistaa kaverin synttäreitä parin viikon päästä ku en välttämättä mahu enää ovesta ulos sillon (mua lahjotaan hakemal jtn hyvää sapuskaa kotiin, hesestä oli hiukan puhetta) : D Ja eilen vetelin pähkinäsuklaata, kaikki ne kilot mitkä putos sairastamisen / stressin vuoksi tulee varmaa takas korkojen kera ku oon tämmöne marenkiporsas ; D

Kannattaa hiuka riidellä x D Tjoo, luulenpa että täytyy vielä hieman lepytellä Villeä, viestit vaikutti hieman viileiltä (tosin ajoi autoa samaan aikaan). Kauhee nälkä, tänään en oo viel kerenny syömää mtn : p

Sain eilen kutsun Tre:n korvayksiköltä keskiviikoksi tapaamaan lääkäriä näiden poskiontloiden puitteissa. Sit enste olin onnellinen kun olin ilmeisesti päässyt kaikkien jonojen ohi mut sit aloin yht'äkkiä panikoimaan tippa linssissä. Miten käy jos leikkaukseen edetään, huonommin kuin edellisellä kerralla? Ja kun sama prosessi alkaa alusta tuntuu turhauttavalta ajatella sitä lääkärissä juoksun määrää..

Ja ei se ny jumalauta ihan kivutontakaan ole. Toivottavasti se lääkäri ei haluu punkteerata mua sillon kskiviikkona ku mun pitää mennä sieltä vielä töihin. Oli paras ku ekana opiskeluvuotena tulin suoraan kouluun punkteerauksesta ja piti täyttää joku arvostelulomake opettajalle. No minä otan kynän käteen ja käännän pään alas päin ja aion alkaa lukemaan niin wooooossh verta ja suolalientä yms ällöä alkaa valua nenästä. Oli hehkeä ja kaunis olo. <2

Niin joo ja ihanaa et mul ei enää pitäis olla keuhkokuumetta. Silti taas eilen yskin yöllä tosi kipeästi, ja en saanu nukutuks ennenku kasasin pari tyynyä selän alle niin että pääsin istuvaan asentoon. Niin joo ja kun on selällään niin rintalastaa särkee. Näin istualtaan ei enää pahemmin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joskus on niin vaikea uskoa että onko tää nyt tässä tosiaan tää mun elämä.

Kerran tai kaksi kuussa on niin turta olo että voisin lähteä kävelemään ja havahtua ehkä vasta viikon päästä siihen että olen tosiaan yksin nyt.

Voi jumalauta saatanan tunnetilat. Aina jollekkin on tilivelvollinen. Ja aina jotain rakastaa. Ja kaipaa. Ja erikseen vielä syyllisyys ja kiitollisuus.

Olen ehkä todella kohtuuton, myönnetään. Miksi on aina pakko määrittää oma tärkeytensä ja oikeutensa olla olemassa toisten kautta, miksei voi itse uskoa olevansa rakastettava omana itsenään ennen kuin joku muu sanoo välittävänsä. Nättiä toimintaa tää riippuvuus.

Argh!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Nukkusin HIUKAN pitkään tänään. Heräsin vasta kaheltatoista. Nyt on suihkussa käyty ja kuvitustyöt jatkuu. Ihan jees menee niien suhteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Snif, oon kuunnellu kaikkia ihania biisiä, olin kerinnyt unohtaa kuinka kaunis Tehosekoittimen Maailma on sun onkaan! Niin monet itkut itketty sen tahdissa ja vieläkin herkistää vanhan.. :' )

Kuvitus sujuu..

nyyhkytellessä. ;' )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

" Lantussaan jos lampun saisin
Ees pilkahtaan, se helpottaisi
Lantussaan jos lampun saisin
Ees pilkahtaan, ei niin pelottaisi

Mä saatan seuraan istahtaa
Vaikken mä kaipaisikaan saattajaa
Mut kuule, suotta sä pidät puhelimesta kii
En meinaa viedä sulta viestimii, joo joo

Vaikkei korttifirmat muhun luotakaan, ei
On turha olla siitä huolissaan
Ja mä lupasin, mä kyllä hoidan sen
Muutapa mä sitten hoidakaan en "

Parhaat säkeet Raffe Leppäsen lamppu lantussa.. <2

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -