IRC-Galleria

Pitkästä aikaa olen nauttinut maanantaistakin. Vaikka tämä kuuluukin päiviin jotka voisi hävittää.
Oli ihanaa tepastella ulkona ihan vain itsekseen ja nauttia pitkästä aikaa auringosta.
Matkalla ruokaostoksille eksyin tuttuun tyyliin näyteikkunaostoksista sisälle liikkeeseen ja
matkaan tarttui jotain rättejä, roitteja, retkuja. Lisäksi kävin pyörähtämässä nuuskimassa
uusia tuoksuja, ihan vain siksi että eräs henkilö lupasi sellaisen ostaa ystävänpäiväksi minulle.
Tosin voi olla että ei paljoa tuoksuja näy, sillä olen käyttäytynyt koko tämän päivän taas hänelle
kuin 5 vuotias uhmaikäinen lapsi! (älä kommentoi : "sellainenhan sinä olet").
Ja niinkuin ihan liian usein tapahtuu eksyin matkallani myöskin roskaruokailemaan!
Vaikka eilen ollessamme Jyväskylän mäkkärillä vannoin käsi sydämmelläni että tämä on viimeinen
roskaruoka ateriani pitkään aikaan. No kestihän siinä rapiat 12 tuntia. Että silleen on niitä
huonompiakin lupauksia tullu joskus tehtyä. Eikö?

Viikonloppuna oltiin keikkailemassa Nikon & Cherylin kanssa korpilahdella ensiksi perjantaina,
josta sitten yöllä lähdettiin ajelemaan kalajoelle päin. Saavuttiin perille lauantai aamuna kello
kahdeksan ja voin sanoa että tälle kolmikolle maistui uni! Tosin kerrankin pitää sanoa että
olen tyytyväinen että en omista ajokorttia joten minua ei saa noilla matkoilla nakitettua
rattiin! Tosin mä ehdotin että oisin voinu ajaa, koska eihän siellä välillä ollu poliiseja, saati
mitään muutakaan liikennettä. Mutta ei noi oikeen innostunut.
Oon kyllä miettinyt että ajaisin ajokortin tämän vuoden aikana.
Jokatapauksessa viikonloppu oli mahtava ja ihmiset tuolla päin suomea ovat kyllä vekkuleita.
Muutama ihminen tosin koitti saada minua hiilloksiin älyvapailla kommenteillaan.
Mutta sekös niitä vituttukin kun en lähtenyt mukaan sanasotaan. Eli tästä lähin aseenani
onkin hillitty käyttäytyminen, joka siis oli "koe ajossa" nyt viikonloppuna.
Mahtavin tuloksin. Mm. Kumpanakaan aamuna en herännyt krapulaan, sillä nautimme ilmaisenviinan
tarjonnasta hyvin hyvin vähän, siihen nähden miten paljon sitä noilla keikoilla olisi tarjolla.
Melkeinpä voin siis jo liputtaa raittiuden puolesta!

Eräs toimittaja soitti minulle perjantaina ja kyseli minun mielipiteitäni viimeaikaisiin otsikoihin
joita ihmiset ovat saaneet minusta lukea. Hän käytti termiä "kohujulkisuus", joka taas puistattaa
minua aivan suunnattomasti. Näin minä toimin ennen ohjelmaakin, nyt niistä vain uutisoidaan.
Toki onhan kaikki muuttunut aivan suunnattomasti viime syksyn jälkeen ja sekin on osakseen
varmaan sekoittanut päätäni. En minä tiedä. Tää on asia jonka aina hetkellisesti tajuaa ja sitten
taas unohtaa.
No kuitenkin jutun pointti oli se että toimittaja kyseli minulta että mitä uutisia minusta saakaan
tulevan viikonlopun jälkeen jälleen lukea? Eli toisinsanoen "palataan asiaan jälleen maanantaina
asiaan!". Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja hyvä näin.
Koska se ei missään nimessä ole se mitä minä elämältäni haluan, vaikka tätäkin ajatustani
on kyseenalaistettu. Ehkä olisi helpoin tie että antaisinkin lausunnon että kaikki mitä tämän
vuoden aikana on tapahtunut on ollut minun kylmää julkisuuskikkailuani. Tämäkään ei ole totuus.
Mikä loppuen lopuksi on totuutta ja mikä ei ?

Ehkä kuitenkin elämäni on varoittava esimerkki niille kaikille nuorille jotka haaveilevat vaikka
sitten sinne paljon kohuttuun tositv-taloon pääsystä.
Toisilla pää kestää, toiset pääsevät heti ohjelman jälkeen normaaliin elämäänsä takaisin,
toiset jäävät paskalööppeihin ja jotku taas käyttävät julmasti titteliään "bb" hyväksi tässä
kaikessa. Uskon kuitenkin että jokainen meistä on tiensä valinnut.
On kuitenkin fakta että osa tuon seinien sisällä vierailleista tähtösistä sammuu yhtä nopeasti
kuin kivenlahden valot syttyivät yksi kaunis elokuinen ilta. Vaikka tahtoisivat tuikkia kuinka
kirkkaina tahansa.

Monen monta kasvoa löytyy talosta joita en edes aina muista että siellä oli. Vaikka osa heistä
oli siellä minua pidempään ja osa lyhempään.
Yksi naama siellä kuitenkin päivästä yksi eteenpäin oli kimittävän äänensä kanssa (ja en puhu itsestäni) joka sai minun sappinesteetkin kiehumaan jälleen viime viikolla kun eksyin jonku
videon kautta youtubessa tuota tummaa neitokaista ihastelemaan.
On se ihme että 13 ihmiseen mahtui aikoinaan niitä ihmisiä joita jopa voi sanoa rakastavansa
jollain asteella ja sitten niitä ihmisiä joita räkäisi päin naamaa kun näkisi vielä joskus tosielämässä.
Onneksi tilannetta ei ole tullut. Tai on tullut, mutta emme vaihtaneet sanaakaan toisillemme.

Haha. Toivottavasti tämäkin neitokainen näyttäisi perseensä jollekkin medialle että saisi
edes kerran vielä paskaset naurut hänen kustannuksellaan.
(ok. olin aivan liian kylmä. todellisuus on se että haluaisin vielä joskus vuosienkin päästä kerätä
meidän porukan yksien seinien sisälle ja jutella siitä kaikesta ..mitä joskus meidän kaikkien
elämässä tapahtui koko suomen edessä.) Koska monet kasvoivat matkan varrella ja toivon että
se toisi meille kaikille vielä pidemmälläkin aikavälillä hyviä asioita elämään. Koska me kuitenkin
annoimme itsestämme kaiken, ihan kaiken. Jokainen tietenkin omalla tyylillään.

Ja siksi minä toivonkin että meistä jokainen saisi jotain uutta elämäänsä ohjelman vuoksi.
Koska en usko että kukaan meistä oli tyytyväinen elämäänsä kun hakeutui sinne.
Kukaan täysijärkinen ei voi hakea vastaavaan tilaan jos kaikki on "just eikä melkein" kondiksessa
omassa elämässään. Sillä on aina se riski että kaiken voi myöskin pilata hakeutumalla tuonne seinien sisälle..

Itse olen nytten sellaisten muutoksien rynnäkkökivääri tulituksessa että huhu.
On päiviä jolloin voisin hajoittaa peilit asunnostani katsoessani niihin, sillä olen hyvin masentunut
ulkonäkööni. On hirveää kuulla joka suunnalta kommentteja omasta ulkonäöstään, vaatteistaan,
hiuksistaan. Se on asia joka repii minut rikki. Vaikka ihmiset toisinaan sanovat asioita ihan vain
"läpällä" ,niin pitää muistaa että ne läpät on jo niin kuultuja.

Viime perjantaina heti silmät avattuani ryntäsin lähimpään kauppaan ostamaan "ihan vain jonku"
väriaineen millä värjätä hiukseni ja kakkos vaihtoehtona olisi ollutkin pään repiminen irti kropastaan.
Joten ykkönen oli tässä tapauksessa ehkä kauniimpaa katsottavaa.
Päätin sitten blondata hiukseni.
Lopputuloshan oli aivan hirveä! ,tämän seurauksena minä sitten vietinkin viikonloppuni jos
minkä näköisten myssyjen ja hattujen peitossa. Muutamat ihmiset saattoivat kuitenkin bongata
"blondin-nipsun" ,mikä ei kaupan väriaineiden seurauksena ollut kovinkaan kaunis näky:D

..Nyt sitten tänään sain pääni ruskeaksi ? ,joku sellainen tää sävy kai on.
Ja nyt sitten siihen pitäisi ja pitääkin saada jotain raitoja. En osaa päättää.
Olen niin hukassa tällä hetkellä oman ulkonäköni kanssa. Että kriisiapua ja heti, kiitos!
Lisäksi voisin lahjoittaa kaikki vaatteeni vähäosaisille ja kulkea itse vaikka alasti.

"Kun mikään ei tunnu miltään" efekti.

En kuitenkaan halua muuttaa itseäni, muiden painostuksesta. En kuitenkaan kestä olla "samanlainenkaan" aina. En kuitenkaan osaa päättää mitä haluan. En kuitenkaan tiedä että haluanko edes mitään. Olen loputtomasti erinäisten kysymyksien edessä.
Tämä on maanpäällinen helvetti. Itsetuntokriisi.
Kaikki tämä johtaa siihen että on päiviä jolloinka ei haluaisi edes poistua asunnostaan tuonne
kaikkien pällisteltäväksi. Mutta siitähän sitä äkkiä itselleen maanpäällisen helvetin hommaa
jos lukittautuu omaan asuntoonsa.

Ehkä noi raidat nyt sitten tekee musta jälleen hetkeksi "valmiin paketin". Ja saan nämä typerät
ajatukseni pois päästä. Sillä tämä johtaa siihen että alkaa kuulemaan ja näkemään sen miten
ihmiset supattelevat sinun ulkonäöstäsi. Ja se taas on ensimmäinen merkki (monien joukossa)
että minun oikeasti tulisi kääntyä ammattiauttajan puoleen.
(tosin tiedän että näitä samoja asioita kelaa todella moni bb:läinen, minä vain puhun niistä avoimesti. ehkä se on sitten mun tapa käsitellä asioitani?)
Tosin en tiedä oliko se jälleen yhden ihmisen katkera kommentti vai pitikö se paikkaansa että
nrj juontaja oli arvostellut minut aika rankalta kädeltä radiolähetyksessä?
Jos ne asiat pitivät paikkaansa mitä minä kuulin ,niin voisin jopa haluta kuulla tämän lähetyksen
ja miettiä sitten tulenko tekemään asialle jotain enemmän.

Nyt alkuviikosta poltetaan itsensä jälleen aika loppuun!
Onneksi keskiviikko iltana pääsee lähtemään ensimmäistä kertaa YLI 8 kuukauteen
uusikaupunki-rauma-uusikaupunki akselille. On jännää miten oma "kotikaupunki" ottaa minut
vastaan. Tosin ei mua vittujakaan kiinnosta miten siinä tulee tapahtumaan, mutta..
Kun siellä paikkakunnalla kymppitonnissakin vierailleet ihmiset on lähes käveleviä ihmeitä.
Ja homoseksuaalit ovat jumalan lähettämiä paholaisia jotka tulisi eliminoida.
Voi olla että poltan koko kylän!
Kyllähän minä aikoinaan sain tuhopoltollani satojen ihmisten kodeista sähkötkin menemään,
niin miksen jättäisi kaikkia myöskin kodittomaksi?
(muistakaa ironinen kirjoitustyylini ja osa tekstistä heti vain paskasuodattimen lävitse virtuaalibittimaailmaan takaisin, eiks joo?)

Haukotus, mutta ei vielä kuitenkaan väsytys.

Saavuin hetki sitten kotiin tuolta pasilan suunnalta, missä siis tapahtuu se oikean juonnot.
On mahtavaa käydä kuulkaas tekemässä juontoja siellä. 4 tuntia lukea ihmisten lähettämiä
viestejä joissa kerrotaan kuinka pa*ka ihminen olen & miten minun tulisi kaivautua maan alle.
Olisitte aikoinaan käyttäneet tuonkin 0,99 euroa siihen että olisitte minut savustaneet
talosta ulos kun siihen oli mahdollisuus, tosin savustin itse itseni sieltä viimein ulos.
Ja jotku kehtavaat vielä väittää että minusta ei ole miestä lukemaan minulle osoitettua kritiikkiä.
Peipe, minähän teen sitä nykyisin työkseni ja vieläpä saan siitä rahaakin.
Monesta ei olisi tähän, uskokaa huviksenne!

Tämä viikko on ollut sellaista haipakkaa jälleen, tuntuu että kotona olen vain kerjennyt käymään
nukkumassa ja taas on pitänyt mennä. Se on kyllä uuvuttavaa.
Onneksi tänään torstaina saan oikeastaan vain olla, on kyseessä viikon "periaatteessa" ainoa
vapaapäivä. Ja meinaan nauttia siitä täysin rinnoin kenestäkään piittaamatta.

Olin vuosia halunnut itselleni koiraa, mutta jo silloin kyseenalaistin itseni ja kysyin itseltäni
"onko minusta oikeasti huolehtimaan elollisesta olennosta?" ,koska toisinaan päästän
itsenikin niin rappiolle että miten sitten jaksan kaiken sen vastuun joka tulee mukanaan
koiran hankinnassa?
Nyt kuitenkin olen "onnellinen" koiranomistaja ja voin sanoa että olen pärjännyt mahtavasti !
Toisinaan kyllä tuntuu että loppuu usko, toivo ja rakkaus Londonin suhteen.
Loputon huomionhaku täällä kotona rasittaa, koska toisinaan haluaisin vain olla hetken itsekseni.
Mutta miten tuollaista pientä rääpälettä voisi olla rakastamatta? -Ei mitenkään.
Pelkään kuitenkin sitä miten riippuvainen minusta tuo koira onkaan. Olen sille hänen koko
maailmansa. Kaikki mitä minä teen vaikuttaa Londoniin.

Viimeiset päivät olen ollut erittäin surullinen ja peloissani kaiken suhteen. Ja kyllä se vaan niin
on että koira aistii sen. Nimittäin neitokainen on tällä viikolla kiukutellut ruokailun suhteen
todella rankasti ja tuntuu että edes ne omat lempparit eivät ole oikeen menneet hänellä alas.
Eihän se sitä tarkoita vaikka minä en pystyisi syömään että sinunkin pitää nälässä kitkutella.
..Onneksi kuitenkin nälkä ajaa koiran ruokakupilleen ja samoin kävi minullekkin. Muutaman päivän
nälkälakko ajoi minut lopulta mäkkärin luukulle. Nyt me siis jo syömme.

Muistan kun ensimmäisen kerran jätin Londonin yksin kotiin ja lähdin kavereiden kanssa ulos.
Kyseessä siis oli kolmen tunnin piipahdus keskustaan. Minä itkin. Hoin itselleni miten paska isäntä
olen ja miten teidän (kavereiden) olisi pitänyt sanoa minulle että "älä hanki koiraa".
He kuitenkin saivat minut vakuuttuneeksi siitä että Londonilla on kaikki hyvin minun kanssani.
Ja niin sillä onkin. Sillä on itseasiassa asiat varmaan erittäin hyvin, koska en pysty sanomaan
sille kovinkaan vahvasti sanaa "EI". Joten Londonista on kovaa vauhtia kasvamassa samanlainen
diiva kuin minustakin. Kaikki pitää saada periksi, ellei näin käy pitää kiukutella ja hieman osoittaa
mieltään. (GO LONDON GO!)

..Kuitenkin viimeiset päivät ovat olleet yhtä maanpäällistä helvettiä minulle. Ihan vain kaiken suhteen. Ikävöin niin kovasti rakastani, ihmisten ilkeys, unettomuus, ruokahaluttomuus.
Että hetken mietin jo tosissani että luovutan koiran ihmiselle jolla on sen hoitoon 110%nen
mahdollisuus. Minun pitää kuitenkin hoitaa ns. itseäni kerta toisensa jälkeen uudestaan.
Juuri kuin uskon että seison tukevasti kahdella jalalla niin joku katkera ihminen tulee ja
tiputtaa minut uudestaan maahan. Itsensä pystyyn nostamiseen ei yleensä kulu kuin päivä
tai korkeintaan kaksi. Mutta kun se on jotenkin sellainen loputon kierre. Joten toisinaan
miettii kannattaisko suosiolla jäädä sinne maahan makaamaan eikä turhaan nousta hetkeksi
pystyyn, kun kuitenkin tietää että kulman takana on jo uusi ihminen jonka päämäärä on
lynkata minut alas ja lujaa.
Soitin jopa eräälle ihmiselle ja tiedustelin ottaisiko hän Londonin itselleen. Hän olisi suostunut.
Oliko se sitten Londonin suloinen katse joka sen jätti tänne minun luokseni vai olisiko niin
että minulla on suunnaton halu näyttää että minä pystyn edes tähän.
Niin tai näin, koira on ja pysyy.. Eläimet eivät ole esineitä, niitä ei oteta ja sitten jätetä.
Tosin olin jo niin pohjalla ja niin maassa että meinasin antaa epäilijöille syytä osoittaa minua
jälleen kerran syyttävällä sormella.

Nyt olen edes toisinaan lukittuna kotiini ihan vain Londoninkin takia.
Voisin sanoa että ilman Londonia olisin täysipäiväinen alkoholisti todennäköisesti nyt.
Mutta onneksi keskellä viikkoa ei enää tuoppia nosteta ja jalkaa tampata.
Olen siis vähentänyt alkoholin käyttöä suunnattomasti siitä mitä se oli esimerkiksi.
heti talosta poistumisen jälkeen.

Kaikella siispä on tarkoituksensa. Ehkä hän oli minun pelastava enkelini.

Londoni kuitenkin syntyi vain muutaman päivän päästä siitä kuin minä olin astunut kivenlahdessa
sijaitsevaan suljettuun ympäristöön. Ja mikä hassuinta ..Londonin kodista bb-talolle oli
vain noin. 500 metriä. Kyllä. Olen taikauskoinen.

Ensimmäisenä.. Olette lukeneet asioita, jotka julkaistiin ilman että minulta kysyttiin minkäänlaista lausuntoa asiaan. Kumoan siis kaikki väitteet joidenka mukaan olisin lyönyt nyrkillä ketään.
Asiat paisutellaan ja kirjoitetaan niin että niistä saadaan muka meheviä uutisointeja.
..Ja varsinkin kun taustalla on se seikka jonka vuoksi minut poistettiin big brother talosta, niin
tämähän oli varsinainen uutispommi suomalaisten keskuudessa ja vieläpä heti maanantai aamuna.

Olen asiasta antanut jo muutamia lausuntoja:
http://viihde.mtv3.fi/uutiset/televisio.shtml/793116?big_brother
Kuten tuon. Se toki meni kuitenkin ohitse ilmeisen monelta, vaikka siinä se koko totuus seisoo.

Minua on turha tuomita ihmisten älyttömistä kommentoinneista eri lehdistöille.
Varsinkaan kun tapahtuneesta ei ole todisteena edes valokuvia antaa medialle, on vain
yhden ..ehkä kahden ihmisen lausunto? Ja nämä ihmiset yhdessä voivat päättää mitä sanotaan
ja mitä ei sanota lehdille. Ja siitä sitten ehkä saa pienen summan rahaa ja kaikki on tyytyväisiä?
Paitsi minä. Sillä ainoa uhri tässä jutussa on jälleen kerran minä.
On kuitenkin kyse minusta ja minun maineestani.

En olisi asiaa koskaan kommentoinut ellei se olisi saanut aikaan niin valtavaa hulinaa tuolla ympäri
nettiä.. Mutta tänään itseasiassa ensimmäistä kertaa tajusin miten raakaa peli on.
Soitin eräällekkin toimittajalle, joka vain tokaisi ettei tarvitse minun lausuntoani asiasta ..koska
ovat saaneet jo lausunnon ulkopuoliselta taholta.
Haloo?
Älkää ihmiset olko niin sinisilmäisiä asioiden suhteen. Kaikki painettu ei aina pidä ihan sana tarkasti paikkaansa.

Minä ja ystäväni selvitimme tosiaan omia asioitamme baarissa. Tämän kaiken tietenkin todisti
useat silmäparit, kuten aina ..siihen vain on totuttava. Tilanteet kärjistyivät ja lauoimme asioita
toisillemme joita ainakin minä jossain määrin kadun tänä päivänä. Tilanne ei kuitenkaan ottanut
rauhottuakseen joten menetin malttini ja läimäisin (LÄIMÄISIN) ystävääni.
Minkä seurauksena syntyi varsinainen kahakka. Kukaan ei kuitenkaan koittanut käydä kimppuuni,
sisällä eikä ulkona (vaikka näin uutisoitiin). Ainoa ihminen jota tässä kohtaan pidäteltiin oli ystäväni.
Joka pääsi ihmisten otteesta irti.. ja tilannetta puitiin vielä hetken aikaa.
Osa seuruestaamme poistui paikalta, mistä riita oli alkujaankin saanut alkunsa.
Kuten lähes aina koitan lähteä baareista ennen valopilkkua, koska te hyvät baarikansalaiset
yleensä uhkailette minua siinä kohtaan illassa ja koitatte haastaa riitaa kanssani.
En kuitenkaan missään nimessä halua päättää baari iltojani väkivallalla ja kuten aina ..
edeellenkin vihaan väkivaltaa.
On paljon asioita nuoruudestani joita ette tiedä nyt, ettekä koskaan. Mutta sanottakoon niin
kun näkee ihmisten kuolevan ympärillään väkivaltaisesti, niin sitä alkaa pelkäämään tiettyjä
asioita. Ja tekee kaikkensa että tätä ei koskaan tapahtuisi enää.

Kyse oli / on meidän riidastamme. Ei teidän riidastanne. Me varmaan tulemme selvittämään välimme
ilman mediaa ja lukuisten ihmisten huomiota.
Joten älkää puuttuko asioihin joista ette tiedä mitään muutakuin median kirjoittamat jutut.
(joita minä en edes ollut vielä kerjennyt kumoamaan kun jo gallerianiakin oli täynnä lukuisia
vihaisia viestejä).
Antakaa edes asianomaisten ihmisten antaa lausunnot asiasta ennenkuin teette minkäänlaisia
päätöksiä. Jos teidän tehtävänä on edes tehdä minkäänlaisia päätöksiä asian suhteen.

http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/hakeudu-hoitoon-bb-niko

Häpeä, Niko!

Nikon toilailuista ravintolailtojen aikana on saatu lukea aikaisemminkin. Lähipiirin mukaan kiitettävästi ilolientä nappaava BB-tähti saattaa muuttua aggressiiviseksi viinaa saatuaan.

Hymy pitää Nikon toistuvaa käyttäytymistä sen verran huolestuttavana, että tarjoaa miehelle pääsyä hoitoon.

-Mikäli Niko ottaa yhteyttä Hymyn toimitukseen, järjestämme hänelle vihanhallintakurssin juttua vastaan, Hymyn toimitus viestittää Nikolle.

Jos tästä kaikesta voi edes jotain huumoria vetää on se edellinen kirjoitus ehdottomasti.
Ehkä sitten jos aikakausilehtien pitää kirjoittaa minulle viestit julkisesti omilla nettisivuillaan
niin tehdään me samalla tavalla.

"Hyvä on rakas hymy. Tehdään minusta juttu lehteenne ja passittakaa minut vihanhallintakurssille.
Näytänkö perseeni heti odotushuoneessa vaiko koko ryhmän edessä kun istumme pienessä
pyöreessä ringissä tuolien kanssa? Sehän tässä takana kuitenkin oli? Yksi bb-tyyppi jälleen
alasti kuukauden verran lehtihyllyssä ja sen jälkeen voikin sanoa bye bye kaikelle muulle.
Tosin ehdottaisin itse että passittaisitte minut vaikka hullujenhuoneelle, sinnehän minä ilmeisesti
kuulun. Maailmassa kun ei ole pahempia asioita kuin bb-niko ja hänen arvaamaton käytös."

Teidän huomio minua kohtaan sai minut käyttäytymään itsekeskeisesti, muista piittaamatta.
On hetken aikaa nättiä olla kaikkien huulilla, tietää että te haluatte vain enemmän ja enemmän
minusta. Ja minähän annoin sitä teille hetken aikaa. Nyt kuitenkin kaikkeen tähän väsyneenä
voin sanoa että olen maksanut ja maksan edelleenkin kovan hinnan kaikista sekoiluistani.
Tosin minun elämäni ei ole yhtään sen enempää mielenkiintoinen kuin sinunkaan. Minä vain
vastaan tekemisistäni koko kansan edessä, sinä kun pääset kuin koira veräjästä.

On totta että ihminen jaksaa vain tietyn määrän paskaa kerrallaan. Voin sanoa että se raja
täyttyi juuri tänään viimeistään minun kohdallani. Nyt toivon vapautta ja sitä että saan olla
ja toteuttaa itseäni juuri valitsemallani tiellä ilman ihmisten huomiota.

Olin kaksi yötä töissä su-ti ja nyt jo kolmas yö kun mä löydän itseni koneelta ja tv:n ääreltä
tähän aikaan yöstä. Yksinkertaisesti kun ei väsytä.
Niinkuin joku viisas minulle tänään mesessä heitti;
"Joo, unirytmin saa sekaisin muutamassa yössä, mutta sen takaisin saaminen vie viikon!"
Näin tässä sitten ilmeisesti tällä kertaa kävi, prkl.

Tosin viikonloppu tulossa ,joten turha kai edes koittaa rytmiä kuntoon. Tietää kuitenkin notkuvansa
hereillä ainakin baarien valopilkkuun asti. Huomenna (tänään perjantaina) kuitenkin olisi
tarkoitus olla juontohommissa baarissa, eli tällä kertaa baarista ei varmaan kontata ainakaan ulos.
Tää keikka nyt vaan on hieman epäselvyyksien runtelemana, koska sain itse siitä tiedon vasta
hieman yli vuorokausi sitten ja tarkkaa tietoa illan sisällöstä ei todellakaan ole? Joten en uskaltaisi
vielä lyödä mitään lukkoon että mistä minua voi perjantai yönä bongata. Vai onko vain X:llä
mahdollisuus bongata minut sinä yönä. Olinpa missä tahansa niin hän on kanssani.
Ihanaa. Viikonloppu hänen kanssaan.

Lauantaina suunnistetaan ehkä mun uuteen lemppari baariin. Ketään mainostamatta kyseessä
on vantaan uusi sedula. (tästä ei varmaan vielä ainakaan hoksannut?)
Yksinkertaisesti viime viikolla heidän dj:nsä sai minut ekstaasiin. Tai sitten kyseessä oli huumattu
paukku? Olo oli kuitenkin mahtava.
Lisäksi on ihanaa nähdä uusia kasvoja yöelämässä, sillä edelliset "lemppari baarit" on niin nähty.
Ja ne seinäruusut ..vuodesta toiseen samat. Toki kuuluin itsekkin niihin vuosikaudet, mutta
nyt viisastuneena meinaan olla jämähtämättä seinäruusuksi. Tai pitäisikö minun nimittää itseäni
seinärönsyliljaksi? rentunruusuksi?

Voisin myös kokeilla elokuvissa käymistä ilman ahdistuskohtauksia.
Vaikka tunnelma on leppoisa, mutta olen huomannut että "massamestoissa" koen todella
usein ahdistuneisuutta. Pitää heittää joku popcorni jumboastia päähänsä ja siihen silmäreijät.
Jakaa jotain flyereita ja väittää että tekee vaan jotain promoa.
(millaisia juttuja ihmiset luulevat lukevansa minun kirjoittamana kellon ollessa reippaasti jo
aamu viiden pinnassa?)

..Nyt voisin koittaa saada nikoLandiassa hieman unta ja kerätä voimia viikonlopuksi.
JA huomiseksi aamuksi milloin minun pitää tarttua imurin varteen. Ja kyllä. Se on harvinainen
näky näillä nurkilla. Ja sitten ois vielä nuo tiskitkin.. Vapaaehtoisia sisäkköjä?
Maksan palkan pimeästi. En todellakaan sovittuna maksupäivänä. Lisäksi tellien ja tessien
jälkeen homma kääntyy niin että sinä joudut maksamaan minulle.

Ja kyllä. Voit maksaa luonnossa.

Nimimerkillä: Unirytminsä se oikean takia menettänyt.
(ja puhe siis on deittiohjelman juonnoista, ei minun X:stä!)

Nyt minulla tosin on hyvä syy olla hereillä vielä tähän aikaan. Olen väsännyt kaikkea töihin
liittyviä asioita. Öiseen aikaanhan ne kattaa tehdä, muutenkin kun aivot aika narikassa.
No huomenna oikoluetaan sitten kaikki ja tsekataan että matkalaskut oikeasti lähtivät
oikeaan osoitteeseen! Lisäksi tänään alkoi projekti joka varmaan pitää minuakin jonkin verran
kiireisenä ..sillä aloin päivittämään minulle tehtyjä fanisivuja. Itse kuljettaisin niitä kuitenkin
jatkossa eteenpäin nimikkeellä "Kotisivut", mutta tosiaan paljon on ideoita.
Kannattaa olla kuulolla ja katseella!

Tänään sitten sain viimein käsiini se oikean työvuorot joten tulette ainakin vielä helmikuun
ajan näkemään minua ihan kiitettävästi öiseen aikaan subilla & mtv:llä.
Lähetykset löytyy tuolta minun ihkupoksistani, niin ei tarvitse erikseen kysellä joka päivä
"millo sua näkee se oikeessa?". Kätevää. Eikö vain?
Lisäksi lähden ensi kuussa jälleen Super Clubin mukana Korpilahdelle ja Kalajoelle.
Mahtavaa, sillä viime keikasta jäi todella mahtava fiilis. Lisäksi kummatkaan paikkakunnat eivät
ole ennestään tuttuja jotenka on aivan mahtista hieman avartaa matkailua ..vaikkakin ihan
vain täällä suomen sisällä. Mutta ehkä Kalajoki näyttää kyntensä ja päihittää paljon kohistun
thaimaan, phuketin. Todellakin toivotaan, en mä turhaa autossa useita tunteja istu.

Ja tottakai bileristeilyn merkeissä seilaillaan jälleen helmikuussakin.
Joten ellette mua tule tsekkaamaan vihkikappeliin niin kannattaa tulla katsomaan kun
Nykäsen Matti pistää jalkaa koreaksi. Voihan olla että siellä sitten draamantäyteinen
risteily on luvassa. Matti kun ei paljoa bb-homoista ja lesboista dikannu ja mopoaankin
polkis mielummin kuin Hennaa. Joten kierrä seiskan vippi kaukaa jos olet menossa mukana!

Helmikuussa taidan sitten olla kyseisen lehden vip sarjassakin kolmen jakson verran muutamien
repliikkien kanssa. Minä olen sitten se poika jolla on lyhyt mustatukka ja joka oli aivan paniikissa
niissä kuvauksissa. Vitsi olen nauranut itselleni ja sille omalle kuvalleni joka löytyy kyseisen
sarjan nettisivuilta. Mutta ellei ihminen pysty nauramaan omalle peilikuvalleen niin ei kannata
paljoa muidenkaan peilikuvista mielipiteitä kertoa. (nerous!)
Ihan vain jo ennakkoon varoitin. Murrrr.

Tuosta sarjasta kun nyt puhuin niin tulikin mieleeni top3 mitä olen kuullut lähiaikoina.

1. Sinut haluttaisiin näyttelemään salattuihin elämiin, mutta sinun tulisi pysyä lööpeistä pois!
(minä idiootti uskoin ja vannoin että minua ei tulla näkemään enään missään negatiivisessa
valossa. kyseessä kuitenkin oli joku mies joka huijasi minua ja minä menin ja annoin oman puhelinnumeroni tapaukselle!)

2. Sinulle halutaan antaa sponsoriauto, vaikka sinulla ei ole edes ajokorttia!
(minä idiootti uskoin ja vannoin että meinaan saada jonku myös sponsoroimaan minulle ajokortin.
mutta sitä ennen kaverini ajavat autolla ja minä istun kyydissä. yrityksenne tulee samaan mainosta enivei. kyseessä kuitenkin oli joku mies joka huijasi minua ja minä menin ja annoin oman puhelinnumeroni tapaukselle!)

3. Sinulle halutaan järjestää synttärit ruotsinlaivalla joka on vuokrattu yksityiskäyttöön!
(minä idiootti uskoin ja annoin artistitoiveeni, kerroin mielipiteeni siitä että olisihan elefanttikin
ihan kiva saada laivaan, mutta onnistuisiko se? tulisiko sinne kaikki suomen julkkikset?
kyseessä oli sitten tosiaan voicen poikien pilapuhelu. kiitos siitä heille.)

Joten jos asiat olisi niinkuin on sanottu. Niin olisin ajanut ilman korttia sponsoriautollani salkkareiden
kuvauspaikalta, länsiterminaalin pihalle ja lähetynyt risteilemään yksityiselle synttärijuhla
risteilylleni. Haha, olisipa se elämä oikeasti näin luxusta.

Vihdoinkin julkaistiin siispä niiden ihmisten naamat jotka tulevat koristamaan iltapäivälehtien
kansia seuraavat kuukaudet. Nimittäin tanssii tähtien kanssa kilpailijat.
Kysyin listan nähtyäni "Ketkä heistä olivatkaan ne tähdet ja ketkä tanssijoita?".
Pakko sanoa että oli meinaan listalla palttiarallaa noin puolet sellaisia nimiä etten ollut koskaan
edes kuullut. Tällä hetkellä odoton kyllä enemmänkin itse vappua sinne ruudulle, kuin niitä
tanssijoita. Tosin meinaan liputtaa kim heroldin puolesta, ihan vain siksi että tiesin sen
nimeltä ja ulkonäöltä. Ja onhan se aika ..KP.
Tosin voihan olla että tää on taas narsistisen pikku paskan mielipide ..kansa kun olisi minut siellä
halunnut nähdä, mutta toisin kävi. Nojoo, tiesinhän minä kokoajan että niin ei tule käymään.
Mutta jotku jaksoivat kyllä vielä eiliseen päivään asti udella minulta.
"Ootko ttk:ssa? Kun viihdeuutiset kirjoitti niin jokunen aika sitten<3" haha:D

..Mutta meinaan tanssia mukana täältä kotisohvalta käsin. Mutta tosin jos mukana on yksikin
"Kanki-Kaikkonen" niin lupaan oikeasti hävittää telkkarini. Enhän minä edes maksa lupamaksuja
joten tekisin kai Ylelle palveluksen.
Tulevat euroviisutkin voi kai katsoa livenä dtm:ssä. Joten en kai minä mitään menettäisi?

Tulevana viikonloppuna sitten nautitaan jälleen X:n tapaamisesta ja siitä kaikesta mitä se
vierailu tuokaan tullessaan ;) Multimediaviestit vaihtuvat tositoimiin. Odotan ja paljon!
Lisäksi tulemme laittamaan hieman kapulaa rattaisiin sen asunnonhaku jutun tiimoilta.
Mistä sitä itsensä löytääkään kuukauden,kahden päästä ja kenen kanssa. Sitä me kysymme?
Nopea tempoinen elämä kun tuntuu tällä hetkellä olevan se avainsana. Mitä sitä siispä miettimään
ja murehtimaan. Mikään ei kuitenkaan koskaan ole lopullista ..vaikka sitä niin toivoisi.

110% mukana kaikessa!

Viime viikolla oli fiilis että ranteet auki.
Kaukosuhteet ovat hanurista ja nyt puhuu allekirjoittanut.
Muuten kaikki oli ok, mutta se ikävä ja se ihmisten ainainen minun elämäni murehtiminen ja
märehtiminen ja sillä mässäily. Huhu.
Se veti minut viimein siihen mukaansa sitten. Että hetken mietin itsekkin "mitä tässä tapahtuu?".
Vaikka en saisi missään kohtaan ottaa ihmisten sanomisista ja tekemisistä itseeni,
koska sillä reissulla hukkaan vain itseni ja omat ajatukseni.
On kuitenkin vaikeaa kamppailla sitä vastaan etteikö muka koskaan loggaisi joihinkin keskustelu-
palstoille katsomaan mitä ihmiset puhuvat ja miettivät SINUSTA ja SINUN elämästäsi.
Tässä asiassa kuitenkin oli kyse henkilön X:n parhaasta kaverista.
On pelottavaa jos lähipiiri kyseenalaistaa ja tuomitsee ja koittaa erottaa.
Onneksi minun ystäväni ovat antaneet kaikille teoilleni siunauksensa.

Nyt kuitenkin lukuiset puhelinkeskustelut jotka ovat päättyneet ilmiömäiseen huutamiseen ja
asioiden paisutteluun. Minun puoleltani valitettavasti. Ovat vaihtuneet K-18 multimediaviesteihin.
Oikeasti tässä saattaa olla kaukosuhteeni pelastus. Mahtavaa.
Miten yksi ..sellainen kuva ja ..sellainen tekstinpätkä voi saada ihmisen niin mielettömään vireeseen
että huhu?
Tämä päivä on ollut kyllä sellaista fantasioimista periaatteessa.. Onhan ne asiat livenäkin toki
tapahtuneet, mutta nyt välissä on hieman yli 200 kilometriä ja voin sanoa että sen toisen
kosketuksen kyllä tuntee ihollaan jos niin vain haluaa ;)
Ainoa ongelma jos hänen tai minun puhelin joskus häviäisi olisin niin menettänyt viimeistään
naamani. Ja te yöunenne! :D

Nyt multimedian huuma vaihtui jälleen median huumaan ja heräsinkin uuteen päivään erään
toimittajan herätyksellä.
Kysymys "Mitäs kuuluu?" sai karvani nousemaan pystyyn, sillä tiesin minkä asian tiimoilta liikenteessä oltiin. Maanantaina yleensä meinaan puidaan menneen viikonlopun rientoja.
"Kun me saimme tälläisen ja tuollaisen vinkkaamisen!" -seuraa jatkoa ..
Ymmärrän että tämä on heidän työtään, enkä heitä siitä moitikkaan mitenkään.
Itseasiassa en olisi koskaan uskonut että voisin tykätä toimittajista, mutta näinkin on käynyt.
Mutta joukkoon mahtuu myöskin monta mulkkua.
Toisinaan tuntuu että haastattelijat luulevat olevansa suurempia tapauksia kuin itse haastateltavat.
Yleensä näissä tilanteissa on parempi ottaa vittumainen asenne ja näpäyttää hieman takaisin.
On kuitenkin selvää että nämä edustajat tulevat kirjoittamaan juuri sellaisen jutun kun he haluavat,
ei sellaista juttua minkä sinä heille haluaisit antaa.

Tosiaan pizzan nauttiminen ei tällä kertaa ollut mahdollista itse pizzeriassa, vaan minut heitettiin
jopa ennen tilaukseni saapumista ulos ja kyllä kovin ottein.
Syy ei toki ollut tälläkään kertaa minussa vaan naapuripöydän kusipäissä joille pizzan lisämauste
taisi olla minun koskettelu ja härnääminen.
Säälittävää, olisivat ottaneet vaikka tuplajuuston pizzoihinsa ja tukehtuneet niihin ennen minun
saapumista paikalle.
Mutta onkai helpompi heittää minut ulos kuin pöydällistä kusipäitä joissa vika tällä kertaa oli.
Voin sanoa että seuraavalla kerralla meen tonne raflaan ja nappaan sen pizzauunin himaani ja
teen siellä pizzan. Sori, jäitte työttömiksi.

Lauantai menikin sitten jo paljon iloisimmissa merkeissä.
Eli viihteellä oltiin koko viikonloppu, pitkästä aikaa.
Se saattoi olla ihan oiva veto sillä tällä hetkellä olen täynnä energiaa ja mahtavaa oloa!
On ihanaa olla viikonloput myös joskus ihan kokonaan vapaana.
Toki edelleenkin jokainen ilta baareissa on pahaksi minulle, sillä ilman välikohtauksia ei olla
varmaan kertaakaan vältytty.
Niinpä meinaankin julistaa itseni raittiiksi. Mutta vasta hetken kuluttua ..koska en halua mennä
massan mukana ja olla jollain yliarvostetulla tipattomalla tammikuulla.
Meinaan viettää humalattoman helmikuun. Ok, tiedän etten pysty tähän.
Mutta lupaan että helmikuun aikana minusta ei tulla lukemaan ainuttakaan paskajuttua.

Taidan keskittyä siispä kaukosuhteeseeni ja multimediaviestien ihmeelliseen maailmaan.
Seuraavaksi voisinkin kuvata sitten kotivideon, johan mä tuon chihuahuankin hommasin.
Joten tää Hilton jatkaa sekoiluaan, mutta aivan toisissa merkeissä!

Perjantai & Lauantai NIIN vapaata.
tänään meinasin jo melkeen heltyy ja lähtee tekeen yhden keikan, mutta NÖY.

Nyt tarviin jälleen itselleni aikaa. Tuntuu että mun maailma kaatuu niskaan kerran vuorokaudessa.
Nyt oon pitänyt tosin itseni hirveen hyvin kasassa ja koittanut elää elämää joka ei ärsyttäisi ketään.
Olla tekemättä asioita jotka eivät aiheuttaisi pahennusta, ei puhetta, ei ihmettelyä.
Mutta tämäkään ei tunnu oikealta.
Edelleenkin haluan keskittää voimavarani vain oleelliseen.
Tässäkin olen onnistunut todella hyvin. Kiitos motivaationi.
Nyt vaan voimavarat hupenee myös asioihin jotka eivät ole minun kannaltani mitenkään tärkeitä.
Edelleenkin pidän lupaukseni ja meinaan olla se viimeinen ihminen joka nauraa tämän kaiken
paskan jälkeen.
Ja kuten kaikki ..myös minä meinaan poistaa kaikki esteet tieltäni matkalla onneen.
Keinolla millä hyvänsä. -Usko.

Näen ja kuulen itseni tässä koneella tasan puoli vuotta sitten. Milloin kirjoitin hieman saman tyylisen
tekstin. Toki elämässäni oli silloin tapahtumassa jotain uskomatonta ja oli asioita joita jaksoi odottaa.
Tiesin kuitenkin kokoajan jotain mitä koko suomi olisi halunnut tietää ennen valojen syttymistä ;)

Nyt en tiedä mitä odottaa.
Pitää kai tyytyä sellaiseen 50/50.

Tänään kyllä meinaan nauttia mukavista ihmisistä ja jumalattomasta humalasta.
Ehkä se on nyt paras tapa nollata tilanteet. Ihanaa olla vapaalla. <3

Täältä minä itseni jälleen yllätän. Keskiyön lähestyessä hurjaa vauhtia. Ehkä olisi pitänyt heti maikkarin laatusarjan jälkeen painua pehkuihin ,kun kerran jo nukahdin. Mutta kuten niin kovin usein
iski sellainen semi-iltavilli. Että ei tässä kuulkaa vielä tunteihin nukkumaan mennä.
Meinaan viihdyyttää itseäni etsimällä asuntoja netistä, koska tiedän että X teki myöskin niin.
Heti kotiinsa päästyään. Vietimme parasta perjantaista aina tuohon tiistai kello 15 asti.
Nyt tietenkin ilmassa hieman haikeutta, koska jäin jälleen kerran yksin.. Vaikka todellinen yksinäisyys
iskenee ensi tiistaina kun kahden kuukauden ajan luonani asunut "kämppikseni" lähtee thaimaaseen
kolmeksi viikoksi. On se rakkaus sitten ihanaa. Mitä sitä ei tekisikään yhdessäolon eteen?
No onneksi minulle jää tänne seurakseni viisi kuukautinen London vauva.
(joka muuten näyttää entistä söpömmältä uudessa paitulissaan! jonka kävin eilen ostamassa tuolta
kauppakeskus JUMBOSTASTA ja tällä kertaa sain tehdä ostokseni ihan rauhassa ilman vartioiden läsnäoloa.)

Torstaina tosiaan starttasi seiskan tämän vuoden ensimmäinen bileristeily. Ja näinollen minusta tuli
tämän hetken aino suomalainen "tosi-tv-vihki-pappi". Olihan muuten kokemus sinäänsä. Ihan innolla
odotan seuraavia risteilyjä. Vaikka pakkohan se on myöntää että kyllä vastaanotto hieman jännitti.
Siitä kun ei juuri kovinkaan helposti karkuun pääse, joten kaikki kommentit on nieltävä ja otettava
asiallisesti vastaan. Tosin tällä kertaa alus oli täyttynyt oikeen iloisesta juhlakansasta joten mitään
ongelmia ei tunnin keikan aikana ilmennyt.
Kuinka moni suomalainen voi sanoa että on vihkinyt tällä hetkellä maansa kohutuimman julkisuuden henkilön onneliseen avioliiton satamaan?
Mä haastoin ennen pestini alkua että haluan vihkiä tukiaisen ja niinhän siinä viimein kävi että johanna viimein asteli vihkikappelille siskonsa kanssa. Siinä sitten arvuuteltiin kumpi on morsian ja kumpi sulhanen, mutta kyllähän se niin on että johanna heistä kahdesta kuulemma se naisellisempi on. Tyttöpusu, sata valokuvaa ja tämä pariskunta jatkoi iltaansa vihkitodistus kädessään.
Tää on tätä pappien arkea. Koskaan ei voi tietää mitä tuleva työvuoro tuo tullessaan ;D

Perjantaina sitten herättiin pienoiseen krapulaan ,vaikka en tainnut edes kovinkaan humalassa edellisenä iltana olla? Tosin discon viimeiset kappaleet eivät kyllä muistu mieleen sitten millään.
Mutta miksi pitäisikään? Kuka haluaa muistella viimeisiä tunnin aikana soitettuja kappaleita kun sitä ennen ne parhaimmat kipaleet on kuitenkin jo tullu kuultua ja tanssittua. Oli kyllä mahtava reissu.
Ja kerrankin voin sanoa että ei edes jännitä tuleva torstai, koska tiedän niin ettei tarvitse katsoa omaa naamaansa lehtihyllyistä seuraavaa kuluvaa viikkoa.. Eli kaikinpuolin risteily oli siispä onnistunut. Vaikka edelleenkin mun taxfree ostokset jäivät todella nipoiksi ja maihinkaan mä en päässyt käymään. Mutta korjaan asian helmikuun risteilyllä. I promise ;)

Saavuttua laivalta alkoikin minun todellinen tähti viikonloppuni jota olin odottanut enemmän kuin tarpeeksi! (lue; tuskalliset kaksi viikkoa). Henkilö X saapui sieltä jostain (missä ikinä asuukaan) tänne minun luokseni pidennetylle viikonlopulle. Tottakai suunnitelmat oli tehty jo hyvissä ajoin ja olin aikatauluttanut menemisemme hyvin huolella. Mutta kuten oikeassa elämässä on toisinaan tapana käynä. NE KUSI. Mutta siis hyvässä mielessä. Sillä lauantaina lähdimme keikkailemaan ylivieskan suuntaan. Kyseessä on siis saulin ja nikon (07) super club kiertue jonne minut oltiin aikaisemmin viikolla pyydetty matkaan. Lisäksi poikien kanssa kiertää tällähetkellä meidän ihku cheryll. Voin sanoa että oli aivan mahtava reissu! Ja pakko antaa iso käsi ylivieskan ihmisille. Otitte meidät hienosti vastaan. (edellisen kauden pojat toki oli teille osalle jo entuudestaan tuttuja).
Ehkäpä vielä tällä kokoonpanolla lähdetään jonnekkin, kuka tietää? Mutta jos oli ensimmäinen ja viimeinen kerta niin kiitoksia vaan koko konkkaronkalle:D!

Sunnuntaina sitten kotiin kellon ollessa 19. Reissusta hieman rähjääntyneenä sitä sitten koitti sen henkilön X:n kanssa tässä säätää ja vääntää. Mutta voin sanoa että se kyllä saa mielen ja kaiken muunkin erittäin virkeäksi. Joten väsymys unohtui ihan tuota pikaa.
Viime viikolla olin siis kaksi yötä reissussa ja pakko sanoa että kyllä tuota koiraa on aina ihan hirvee ikävä kun on poissa kotoa. En tiedä miten mahdan raaskia jättää sen suomeen jos (ja kun) tieni vie ulkomaille jonnekkin etelän auringon alle. Oiii. Kuten aina. Haluan kaiken ja heti.
Joten lentoliput tähän käteen ja adios!

Päivät kyllä meni nopeasti.. aivan liian nopeasti. Mutta sitä jaksaa aina paremmin kun tietää että on jotain mitä odottaa. Tosin henkilön X suhteen kaikki on nyt hieman auki. Tai siis uusista suunnitelmista milloin aikataulutamme itsemme saman peiton alle ei oikeastaan vielä edes keskusteltu. Tällä kertaa se taitaa sitten olla minun vuoroni lähteä sinne ..öö. No samalla reissulla pääsen moikkaamaan monta huippua tyyppiä turun ja uudenkaupungin suunnille.

Ikävä on kova, mutta kaikkeen tosiaan tottuu. Viimeksi yllätin itseni itkemästä tuosta sängyltäni tällä kertaa en edes vuodattanut kyyneleitä. Pelkään että kovetan itseni tunteideni puolesta. Pitää vaan hokea itselleen "tämä on sinun juttusi, tätä sinä oikeasti haluat!". Ja niinhän se on.
Olen enemmän kuin kyllästynyt "Naidaan kun nähdään!" ja "Moikataan kun naidaan!" tyyppeihin.
Niitä tuolla olisi pilvinpimein ja varsinkin nytten kun kaikki tietävät minun seurustelevani.
Tekevät sen tietenkin kiusallaan. Olen jopa ollut hieman hämilläni mitä ihmiset ovatkaan valmiita tekemään sen puolesta että minä en olisi onnellinen. Voin sanoa että jos olin halunnut sortua se olisi tapahtunut jo. Mutta kuten kaikki jossain kohtaan elämäänsä..
Minäkin käänsin uuden sivun elämässäni.
Eli suhde on ja voi hyvin. Ja siihen piste!

Pitkästä aikaa askeleeni kulkivat kohti pyykkitupaa.
Nykyisin tuntuu että kotiaskareet eivät saa minulta juuri minkäänlaista huomiota.
Mm. pyykinpesu on viime aikoina tuntunut hyvinkin mahdottomalta ajatukselta.
Olen mielummin ostanut uusia vaatteita kuin pessyt vanhoja. Nyt kuitenkin oli jo ihan kaverin painostuksen alaisena lähdettävä niitä kiikuttamaan pesuun.
(voisin melkein siteerata Skandaali - Ei pysty ,sanoituksia).

Aamu alkoi ihanasti erään multimediaviestin avauksen jälkeen.
Siinä se oli X duunipaikaltaan. Ehkä maaaaaailman suloisin!
Olisin voinut siltä istumalta ottaa taxin ja lähteä hänen luokseen.
No onneksi enää muutama yö ja saamme olla kahdestaan. Aika kuluu kivasti kun on joku jota odottaa.

Jos pitäisi miettiä ihan yksinkertaisiakin asioita jotka ovat muuttuneet big brotherin jälkeen ..
Niin vastaisin että KAHVIN JUOMINEN. Yleensä en saanut aamuani millään käyntiin ellen juonut
kahta kuppia kuumaa. Nyt olen huomannut että juon enää todella harvoin kahvia?
Saattaa olla yksi syy siihen että tunnen todella usein itseni nykyisin väsyneeksi.
Mutta tämä aamu sitten tosiaan starttasi ihme kyllä kahvin juomisella. Ihan siitä syystä että ei ollut
kiire mihinkään joten kahvin nauttiminen aamutupakan kanssa tuntui oivalta ratkaisulta.
Näin ei ollut.
Jouduin melkein siltä istumalta juoksemaan vessan puolelle ja oksentamaan.
Eli melkein voisin sanoa että olen yhden askeleen lähempänä parempaa elämää.
Lopetan kahvin juomisen ..ainakin aamujen osalta tyystin.
Tosin kahvin juominen kaikista paheistani on pienin murheeni ;)

Luin aamulla kommenttejani ja olin silleen että wtf?
Mutta sitten hokasinkin että tänään on ilmeisesti julkaistu ensimmäinen traileri suomen ensimmäisen nettisaippuasarjan tiimoilta.
Ja kyllä tulen itsekkin siellä näkymään joidenkin jaksojen tiimellyksessä.
http://www.seiska.fi/extrat/_a87676/vip++nettisaippuasarja+taynna+julkkiksia+katso+traileri/
Eli ..nyt ymmärrän paremmin nää "etkä varsinkaan mun tupsun kanssa!" -kommentit.

Huomenna sitten lähdetään risteilemään!
Oikeastaan odotan kauhun sekaisin tuntein tuotakin risteilyä.
..Nyt kuitenkin meinaan keskittyä kaikkeen muuhunkin kuin vain pään sekaisin saamiseen.
Eli ehkäpä mä vihdoinkin kokeilen tuliaisten tuomista maihinkin asti.
(kaksi viimeistä risteilyä..hmm, taxfree ostoksia kun ei ole paljoa tehty jostain kumman syystä!)

Mutta oikeeeen mahtavaa keskiviikkoa!
Minä jatkan siivoilua ja ..kyllä tämä tästä. Pian on kaikki pyykitkin pestynä.
Jostain se pitää aina aloittaa. Eikö?

http://www.youtube.com/watch?v=n1JGFDS9mFU
haha. P_____P ,kiva kun voi käydä nukkumaan nauraen itselleen ja omalle tyhmyydelleen:D!
ei muuta kuin öitä<3.