IRC-Galleria

Kivasti alkanu päivä töksähti näköjään tähän. Rasittavaa ihmisten jankutus ja vinkuminen, alko vanne kiristää päätä siinä määrin että en kyllä ihan vielä lähekään ihmisten ilmoille.. Vittu kun vituttaa.

Taidan kiskasta litran jätskiä napaani jos vähän helpottas. Että se siitä rantakuntoon pyrkimisestä..

Uudenvuodenlupaukset on ollu oikeestaan aina mun mielestäni ihan höpöhöpöä. Kukaan ei kumminkaan koskaan pidä niitä hienoja lupauksia: laihdu kahtakymmentä kiloa kahessa viikossa, ala kasvissyöjäksi tai aktiiviurheilijaksi, vähennä dokaamista tai lopeta tupakointia, tai ala tosissaan opiskeleen tai tekeen töitä. Se, että jotain hyvää päätöstä sanoo uudenvuodenlupaukseksi antaa tavallaan luvan lipsua siinä päätöksessä ja loppujen lopuks kaikessa hiljasuudessa unohtaa koko homma. Ei mullakaan oo ykskään uudenvuodenlupaus pitäny koskaan. Mikä nyt sinänsä ei sano yhtään mitään, kun ei oo itsekuri koskaan ollu mun suurimpia hyveitä..

Jonkin sortin päätöksiä tullu silti tehtyä. Ja kyse EI siis ole mistään uudenvuodenlupauksista, lähinnä oon miettiny tavotteita mitä ois ihan kiva saavuttaa tässä joskus..
Elikkä, koska reenaaminen ja kilpaileminen on mun elämän tietynlainen keskipiste, nää tavotteet liittyy aika pitkälti juuri lajissa kehittymiseen. Ihan eka tavote olis, että huhtikuun senior sm:iin mennessä ois siirtyny pelkästään satunnaistupakoijaks. En siis oo tupakointia lopettamassa kokonaan, tai en ainakaan viitti tässä vaiheessa ajatella niin. Ei tunnu sit niin ikävältä se ajatus, eikä kaadu omaan mahdottomuuteensa niinku aikasemmat röökilakot. Ja kai se on ihan hyvä alku että reilun viikon ajan saanu jo pidettyä savuttelun puolessa siitä, mihin on tottunu..
Toinen juttu mikä ois ihan kiva, olis olla edes jonkinlaisessa rantakunnossa kesään mennessä. Ettei tarvis aina istua farkut jalassa biitsillä, tai pyyhkeen suojissa livahtaa järveen ja takasin.. Ois ihan huippua kun vois vaan ottaa arskaa siinä missä kaikki 45-kiloset megabeibetkin, ilman mitään tyhmää noloilua. Eipä ne kilot mihinkään ajatuksen voimalla katoa, eli kaippa sitä ois pakko kehittää jotain järkevää liikuntaa tukeen noita varsinaisia reenejä. Ja vois uskoo pikkuhiljaa että 60-kilonen ei voi syödä yhtä paljon kun satakilonen.
Kolmas juttu lyhyesti: no more hehkutus & ylireagoiminen. Aivoja saa käyttää, ja omaa harkintaa..
Ja viimesenä: vois koittaa vihdoinki saada Galenoksen luettua kokonaan eikä pelkästään kattella kuvia ja sisällysluetteloo..
Että lycka till.