IRC-Galleria

Kaikki muuttaa pois, kellään ei ole aikaa eikä sen paremmin tunnu olevan itelläkään. Sosiaalinen elämä on lähes yhtä kun nolla. Kaikki kesän ilosuus ja positiivisuus alkaa kadota samaan tahtiin kun lehdet puista. Ei oikeen innostu mistään. Joskus kun vielä kuulu johonkin, syksy oli tosi jännä vuodenaika; koulu alkoi, uusia tyyppejä tuli ehkä luokalle, kaikkee kivaa ihme kikkailua.. Nykyään tuntuu että kaikki loppuu syksyyn. Ei ihme että Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat oli molemmat syksyä-alkutalvea. Ei kai ole ihme että kun kesän positiivisuus, ilo ja toiveikkuus tulevasta alkaa kadota, jäljelle jää pelkästään hämmennys ja viha. Tuntuu että koko kesä on pelkkää kusetusta, niinkun heilutettas tikkaria nenän edessä ja yhtäkkiä heitettäs jorpakkoon, ja sanottas, että syöppä lapsi vähän paskaa.
Monille syksy tuntuu olevan joku ihmeellinen uuden alku. Ihan hullua, kun syksystä kevääseen itellä vallitsee aina melankolian ja yksinäisyyden ilmapiiri.. Voi kun sais nukkua talviunet.
Kesää odotellessa...