Harvoja ihmisiä nimitetään vitun huoraksi tai vitun ämmäksi työpaikallaan humalaisten teinien toimesta - tai no yhden vaan, mutta silti. Helvetin piristävää kuunnella tollasta perjantai-iltana. Kaikki tämä vaan siksi, ettei edes uudet kävijät saa vetästä viinapulloa naamariinsa tyttöjen vessassa ja mätkiä jätkiä turpaan sen jälkeen. Jos en olisi täällä töissä, niin olisi täytynyt ottaa tämä nimittely henkilökohtaisesti, ja siitä ei olisi hyvä seurannut.
Nyt on taas ihan rauhallista, mutta vielä tunti sitten olin valmis laitoshoitoon ja itkukohtaukseen. No en sentään ihan, mutta itse olen työni valinnut, joten ei auta itku markkinoilla. Ei anna luonne periksi ruveta luovuttamaan.
Kotiin pääsyä odotellessa --->