IRC-Galleria

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on sunnuntai, jolloin voi rehellisesti miettiä mennyttä viikonloppua ja todeta, ettei hävetä yhtään.
On tosin yks tunne, joka toistuu joka sunnuntai ja se tunne on hämmennys. Jotenkin sitä onnistuu aina jonkun näkösen tunnesekamelskan järjestämään. Ihmisrodulle kun on kauheen tyypillistä humaltua viikonloppusin. Sitä kun tulee sanoneeksi humalassa jotain, minkä kuitenkin pyörtää sitten selvittyään. Ongelman luulisi ratkeavan sillä, että pysyttelee itse selvinpäin, mutta ei - löytyy aina se, joka sanoo toista (=mahd. totuuden?) humalassa ja kieltää kaiken seuraavana päivänä. Siinähän sitten pohdiskellaan, miten asiat oikeasti on..

Mutta niinkuin eräs ystäväni kauan sitten tapasi sanoa:
"Life is a bitch and then you die."
Hänen kohdallaan se ikävä kyllä piti paikkaansa. R.I.P.