Olen kaksi viikkoa katsellut kateellisena, kuinka kaikilla muilla tuntuu jo olevan päiväkirja, mutta mulla ei - nyt odotukseni palkittiin!
Tästä saattaa tulla hyvinkin elämää helpottava väline; aina kun on jotain kerrottavaa, voi vaan kehottaa lukemaan blogista, niin ei tarvitse aina selittää samaa asiaa kymmeneen kertaan. Vaikka onhan siinäkin toki puolensa =)
Mun pitäis olla kirjottamassa mun kirjallisuusesseetä, joka pitää palauttaa huomenna arvosteltavaksi. On se jo puoliksi tehty ja aineistokin luettu, mutta silti. Valmiiksi tekeminen on aina yhtä vaikeaa, varsinkin kirjotustehtävissä kun tuntuu, että jotain jää sanomatta vaikka kuinka yrittäis saada kaiken paperille... mä otan mun esseet ehkä vähän liiankin vakavasti, ei tässä mitään kirjailijoita olla.