IRC-Galleria

Niskoihin sattuu.

Torstai on ehkä kivoin päivä koska on hissaa kaks tuntia. Oon alkanu tykkäileen siitä. Siihen on ihan syykin.. Mutta aamun terveystiedon kaksoistunnit on tuskaa. Ei se mitään, jos hissan tunnit saa kaks plussaa ja terveystiedon tunnit kaks miinusta niin tulos on plus miinus nolla.

Miettikääs jos olis sellanen nappula josta painamalla kaikki tyhmä haihtuis pois ja korostus vaan ne kivat asiat? Olis aika kätsy.. Tai sitten olis nappula joka poistais pelon ja antais rohkeutta tehä niin kun sydän haluaa. Semmonenkin olis aika siisti. Täytyy kysellä joltain Pelle Pelottomalta että lainaisko se sellasta vekotinta.

Kylmä ilta painaa päälle raskaan päivän,
laitan musiikin soimaan hiljaa,
kertomaan tarinaa näkymättömän ystävän,
kuin kuiskaten sulosanojaan,
jotka kertovat elämästäni näinä päivinä,
kylminä ja niin kiireisinä.
Haen kynttilät kaapista ja sytytän varoen,
annan valon laskeutua hiljaa huoneeseen,
lämpöä tänne toivoen,
seuraa tuoden tänne yksinäisyyteen.
Menen peiton alle istumaan,
lasken silmät rauhallisesti kiinni,
alan laulun sanoja kuuntelemaan,
kyyneleet takertuen poskiini.
Laulu kertoo naisesta,
joka kuoli eläen valheessa,
ei ollut saanut kertoa tunteista,
joita tunsi tämä prinsessa.
Kuoli kolarissa tuo nainen,
ei kerennyt kertoa tunteitaan,
vaikerrus hiljainen,
minunkin tunteeni paljastaa.