Juupa juu... Tilanteet on jälleen selvittänyt itse itsensä.
Onneks en ehtinyt sen korkeemmalle kiipeemään mut kyl tämäkin tipustus jo vähän ravisteli.
Ongelmaksi muodostuu ehkä se tunne että lisää on saatava ja paljon.
Eipä tässä sitten kai sen kummempaa. Päällisin puolin olo on melko tyytyväinen. Koulua en vieläkään osaa ottaa tosissani. Tuntuu todella hankalalta omaksua opiskelijan roolia. Auttaisikohan jos opiskelisi jota oikeesti kiinnostavaa.... Ja se kevät! Testosteroni lemuaa kilometrin päähän! Kun yrittää samalla luopua tupakoinnista niin voi sitä levottomuuden määrää!
Jos toiset hyppii seinille toisinaan niin itse olen luopunut kadulla kävelystä ja siirtänyt oman käyskentelyni täysin vertikaali pinnoille.
Ja kaikki ne ketkä eivät vielä ole häräntappoasetta turun nuoressa teatterissa käyneet katsastamassa niin näytökset on tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin aina kello seitsemän.
Ovet aukeaa puoltatuntia aikaisemmin... TERVETULOA!