IRC-Galleria

En oo pitkään aikaan kirjottanu tänne mun fiiliksistä silleen kunnolla. Satunnaisia angstaus- ja ilonpurkaus kohtauksia oon kirjotellu, mut nyt mul on sellanen fiilis, et mun on pakko kirjottaa. Koska kirjottaminen on mun virtani joka kuljettaa mua eteenpäin.
***
Kaukosuhteet on hankala käsite. Usein ne katkee, koska välimatka erottaa ihmiset fyysisellä tavalla toisistaan. Mulle kaukosuhde ei tuota ylitse pääsemättömiä ongelmia. Ainakaan vielä. Tosin mä en puhukaan nyt mistään rakkaus- vaan ystävyysuhteesta.

Kun mun perhe muutti, mä jätin jälkeeni kaks mulle erittäin rakasta ystävää. Toiseen heistä yhteydenpito loppui muutaman vuoden jälkeen, toinen seisoo edelleen mun rinnalla. Aika-ajoin - ja vielä nykyäänkin - mua harmitti, koska tiesin kaukana asuvan ystäväni löytävän uusia ystäviä. Pelko oman asemani syrjäyttämisestä oli kova. Toisin kuitenkin kävi, meidän suhde on vaan vahvistunut entisestään eikä se ole helppo murrettava.

No joo okei, kaukosuhde toimii hyvien ystävien välillä vuosia. Läjä hyviä yhteisiä hetkiä ja hulluja muistoja sitoo ihmiset yhteen. Mutta entäs, jos tutustuu ihmiseen netissä? Kun sellasesta ihmisestä tulee todella tärkeä ja rakas, vaikka henkilöt eivät ole nähneet toisiaan koskaan livenä. Miten sellainen kestää?
Ainoat muistot ja hullun hauskat hetket on virtuaalisia. Sä et ole saanut kuulla sen toisen osapuolen naurua, vaikka tiedät hänen nauraneen kanssasi jossain virtuaalimaailman toisella puolella. Sä et saa halata sitä ihmistä, jota sä todella rakastat, vaikka haluaisit. Se on rankkaa kestettävää, koska fyysistä kanssakäymistä (halaukset, ylävitoset yms.) ei ole ollenkaan. Yhdessä puhutut puhelut ja mesen webkamera-keskustelut kongretisoivat kuitenkin vähän todella tärkeäksi muodostunutta ihmissuhdetta.

Mä puhun kokemuksella. Mulle itselleni on suotu ihminen, jonka kanssa mun on hyvä olla. Ihminen, joka on tullut mulle erittäin rakkaaksi, tärkeäksi ja korvaamattomaksi. Tän ihmisen kanssa mä pystyn puhuu kaikesta. Tätä ihmistä mä tuen ja kuuntelen aina. Tähän ihmiseen mä luotan ja tälle ihmisille mä voin kertoo kaiken, siis ihan kaiken.
Mua itseänikin yllättää, että miten tää ihminen on päässy mun sydämeen näin vähässä ajassa ja miten mä en halua sitä enää ikinä pois sieltä. Sillä mä en ole nähnyt tätä ihmistä koskaan, siis livenä.

Mut mulla on koko ajan sellanen tietty pelkotila päällä tän suurimmaksi osaksi virtuaalisesti ylläpidettävän kaukosuhteen takia.
Mä pelkään, että joku vie mun paikan sen mulle tärkeen ihmisen sydämestä.
On nimittäin täysin ymmärrettävää, että ihmiset, joita näkee päivittäin ja joiden kanssa ollaan fyysisesti tekemisissä ovat etusijalla.
Tän mun ystäväni elämässä on tietenkin myös muita ihmisiä, joiden suhde ystävääni eroaa mun suhteestani häneen ehkä eniten siinä, että näitä muita hänelle tärkeitä ihmisiä ystäväni näkee päivittäin. Hänellä on ystäviä, joille hän voi puhua kasvotusten. Joiden naurun hän voi kuulla ja nauraa myös mukana. Hänellä on ystäviä, joita hän voi halata ja jotka halaavat häntä. Ihmisiä, joiden kanssa hän voi vain hengata, ilman sen suurempaa tarkoitusta ja suunnittelua. Totta kai sellaisiin ihmisiin syntyy erilainen ja tietysti myös tiiviimpi side.

Kaukoystävyyssuhteen ylläpitäminen on vaikeaa ja haastavaa etenkin, jos ihmiset eivät ole koskaan nähneet toisiaan livenä.
Silti mä taistelen, että saan pidettyy tätä yllä. Koska tää ihminen on niin suuri osa mun elämääni ja on vaikuttanut siihen varmasti enemmän kuin tietääkään. Se, että tämä ihminen on syvällä mun sydämessäni, ei ole vaatinut fyysistä kanssakäymistä. Tämä ihminen tulee aina olemaan siinä lokerossa, johon pääsevät vain harvat ja valitut.

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Mä en oo täydellinen ihminen, kukaan ei oo. Tai ehkä just siks mä oon täydellinen, koska oon ainutlaatunen, uniikki ja just siks myös ainoo omanlaiseni epätäydellinen.

Pps.
"Hei pikkuneiti, mikä tunnelma
Jaksatko kuunnella mua vaan hetken lyhyen"
[Uniikki<3]

"Miten sä kävelet, hymyilet ja puhut
Miten nostat pinnalle ku tuntuu et hukun"
[Uniikki<3]

"Sun vuokses mitä vaan, kaiken antasin
Saat mut sekasin, ku oisin vetäny ekstasii
Yhä korkeemmalle viet mut ekstaasiin (ekstaasiin)
ekstaasiin (ekstaasiin) ekstaasiin
Oli se puhelu, maili tai tekstari,
saat mut sekasi, ku oisin vetäny ekstasii
Yhä korkeemmalle viet mut ekstaasiin (ekstaasiin)
ekstaasiin (ekstaasiin) ekstaasiin"
[Uniikki<3]