IRC-Galleria

Miks mun on niin vaikee olla onnellinen sun puolesta? Mä todella yritän, mutta en vaan pysty.
Ehkä se johtuu siitä, että sä kävelet just sitä tietä pitkin, joka on yks mun elämäni tärkeimmistä poluista.
Sä viet mun paikan ja mun nimi vaihtuu sun nimeen.
Enää en saa kuulla, kuinka mut todella oikeesti haluttais takasin sinne. Nyt niillä on sut ja sä oot niin paljon parempi ihminen, kun mä.

Mua ahdistaa, koska se mitä sä nyt työkses teet oli suurin syy mun muutokseen, kun aikanaan tein samaa työtä.
Ja, vaikka mä olenkin jättänyt sen vuoden menneisyyteen ja kääntänyt uuden tyhjän sivun elämässäni, niin se on silti se mun juttu.

Eniten mua kuitenkin jotenkin satuttaa se, että mä sanoin sulle, kuinka paljon muhun sattu, kun kouluvuosi oli ohi ja mun piti jättää ne lapset ja työkaverit taakseni. Ja sitten sä tuut sanomaan mulle, kuinka mahtavia ne sun tulevat työkaverit on. Mä tiedän, että ne on mahtavia. Mä tiedän sen, koska elämäni parhaimpina aikoina he kuuluivat mun työelämääni. Ei mulle tarvitse kertoa, kuinka mahtavaa se työ on. Mä tiedän kyllä. Ja just siks tää kaikki sattuukin niin paljon.

Nyt mä viimeistään tiedän, että mun on vaan lopullisesti lähdettävä. Jätettävä ne ajatukset paluusta siihen työhön. Niillä on nyt sut. Ja sä kuljet sitä mun polkua. Eikä se enää sillon ole mun polku.

_ArkiPäivänVaras_