"Mä oon hukannut itseni ja mitä maailmalta tahdoin, kun katson ympärille nään vaan harmaita hahmoi.
En nää kirkkautta, en kuule linnun laulua, vain äänii, jotka on, kuin piru raapis liitutaulua.
En tajuu miks mua sattuu tai miks tää maailmankuva vääristyneenä mun silmiini suodattuu.
Kun katson peiliin oma peilikuva kuvottaa ja oman olemiseni vain haluaisin unohtaa.
Ehkä huomenna kaikki muuttuu paremmaks ja ehkä paha olo multa jäähyväissuukon saa.
Tai Midaan kosketus muuttaa kaiken paskaksi, alkaa maa jalkojeni alla upottaa.
En tiedä oonko nähnyt jo ääripäät, en tiedä mitään, jos en kuule sydämeni ääniä.
Sen pystyt ymmärtämään, jos ymmärrät, et tyhjyys kuristaa, kuin kuoleman kylmät kädet"
_ArkiPäivänVaras_