IRC-Galleria

"(I'm screaming, "I love you so.")
On my own.
(My thoughts you can't decode)"




Hei tänään kai se päättyy.

Maistelen kaulasi mustelmia hymyilen hymyilen hymyilen olen sinut merkannut.
(Olet vihainen).
Astun ovestasi ulos ja minä tiedän ettei sylisi ole enää minulle avoin.
Katsot ikkunasta kun minä istun hangessa istun painun kasaan.
Hiljaa rinnassa risahtaa.

Katson silmiisi lasin takaa, heilutan kättä josta veri hiljaa vierii hihani sisään.
Näetkö, sinä satutit minua.
Mutta et sinä näe. Heilautat kättäsi ja vedät verhot ikkunasi eteen.

Sieraimissa haisee vielä kahden ihmisen hiki ja läheisyys ja tuhannen asteen lämpö.
Varovasti haistan sormiani, rautainen tuoksu värjää punaisella ihoani.
Hymyilen.

Makaan lumessa kunnes aika on lakannut. On vain varjoja luomieni alla.
Kasvojesi ääriviivat eivät hajoa. Pidän silmät kiinni ja olet yhä siinä.
Jos nyt päästän irti, en tule enää ikinä takaisin.
Pakkanen pihisyttää hengitystä, kurkku kuivuu, yskähdän.

Juuri kun luulen pääseväni eteenpäin, päälleni astuu varjo.
Siristän silmiäni, mutta en erota.
Varjo kysyy onko joku hätänä. Lempeä, kaunis ääni.
En saa sanaa suustani, on aivan liian kylmä.

Minä tärisen kun hän kantaa minut autoonsa. Katson vielä taakseni.
Olisin halunnut kuolla hänen pihalleen, olisin jäänyt katselemaan
kuinka hän löytäisi minut kuivana kylmänä elottomana ruumiina
- hänen takapihaltaan. Minä hengitän. Elän. Eikä hän tule minua
löytämään.

Auto on lämmin. Varjo on muuntautunut kauniskasvoiseksi mieheksi,
joka puhuu ja puhuu ja puhuu. Kauniilla äänellään hän järjestää
sanoista lauseita ja kysyy kysymyksiä joihin en vastaa.
Hetken haluan rakastua häneen, jotta tyhjiö olisi täytetty,
mutta ei se siltikään olisi.

Kiitos ja anteeksi, niin, minä pärjään nyt, kotini on tuossa.
Joo, olen ihan kunnossa nyt, kiitos vielä...
Varmasti varmasti.

Aivan varmasti.