mä olen sitten oikeasti kirottu ihminen, vaikka kuinka sitä yrittää nousta ylös niin jokin lyö alas ja tuplasti kovemmalla voimalla kun edellisen kerran. Nyt, vuoden lopussa olen samassa tilanteessa kun kesällä, jodun tekemisiin asioiden kanssa joita kukaan ei toivo edes viholliselle. Ensi viikko pelottaa, tulen olemaan kasvotusten asian kanssa jota olen paennut jo vuosia. Yöunet on kyllä jäänet vähälle, eikä edes unilääkkeet auta. Nooh, ehkä sitten kun se on ohi niin saan rauhan..?